Mystinen Myvatn alue: maisemat kuin Marsista ja ydinsodan jäljiltä

Share |

Sunnuntai 28.6.2015 - Mikko


Lauantaiaamu valkeni ja heräsin pikkuruisen Hyundai-autoni takapenkiltä. Yö oli ollut kylmä ja olin aivan jäässä. Aamuaurinko alkoi kuitenkin paistamaan kuumasti ja kömmin auton etupenkille. Starttasin auton ja lähdin ajamaan parin sadan kilometrin päähän Akureyriin, joka on Islannin toiseksi suurin kaupunki.

IMG_9027.JPG

IMG_9029.JPG

IMG_9049.JPG

Matkan varrella oli muutamia pikkukyliä, mutta kaiken kaikkiaan asutus on täällä todella harvassa. Pysähdyin haukkaamaan aamupalaa huoltoasemalle. Huoltoasemia ei täällä ole kovinkaan tiuhaan ja todellakin kannattaa tankata auto aina silloin kun se on mahdollista! Monesti mietinkin pitkiä teitä ajaessani ja vain muutamia vastaantulijoita nähdessäni, että mahtaisi harmittaa kun täällä loppuisi autosta bensa tai tapahtuisi rengasrikko.

Rengasrikko ei varmasti ollut kaukana kun tie muuttui yhtäkkiä soratieksi. Ajattelin tämän olevan vain joku muutaman kilometrin työmaa, mutta mitä vielä! Soratietä jatkui ainakin 30-40 kilometriä ja auton pellit kolisivat kun pistin vaihdetta silmään.

Tätä hiekkatietä lukuun ottamatta tiet ovat olleet täällä ihan hyvässä kunnossa. Liikennettä ei ole juuri nimeksikään, joten olen voinut ajella hieman matalia 90 kilometriä tunnissa rajoituksia lujempaa. Eniten pitää katsoa, etteivät lukuisat tienvarsilla laiduntavat lampaat hyökkää tielle, mutta pääasiassa ne ovat pysytelleet laitumillaan.

IMG_9061.JPG

Lopulta saavuin Akureyriin, joka on kiva pieni kaupunki rannalla. Satamassa oli suuri risteilijäalus, josta purkautui turisteja kaupungin kaduille. Piipahdin turisti-infossa kyselemässä retkiä, mutta kohteet joihin halusin mennä, olivat vasta käynnistymässä talvikauden jäljiltä. Täällä on paljon alueita, jonne pikkuruisella vuokra-autollani ei ole mitään asiaa ja tienpäällä näkeekin runsaasti massiivisia maastureita, jotka ovat omiaan vaikeakulkuisilla reiteillä.

Turisti-infon tyttö suositteli minulle Myvatn aluetta, jonka olikin jo etukäteen pistänyt ylös itselleni. Siellä oli useita todella mielenkiintoisia paikkoja, joihin pääsin ajamaan itse. Niinpä kävin pikalounaalla ja tankkasin auton ja jatkoin noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalle alueelle.

Ensimmäinen paikka johon pysähdyin oli Dimmuborgir, josta myös eräs kuuluisa black metal orkesteri on saanut nimensä. Tämä oli alue, jonne on muodostunut upeita laavamuodostelmia. Alueella oli useita erilaisia patikointireittejä, joista osa oli hyvinkin pitkiä. Kiersin hieman lyhyemmän reitin ja yritin ikuistaa tätä tunnelmaa kameralle. Jotenkin monet Islannin upeista kohteista on sellaisia, joista ei saa (ainakaan minun kuvaustaidoilla) tallennettua sitä fiilistä, jonka paikan päällä kokee. Kuvista katsottuna nämä laavaröykkiöt näyttävät melko mitään sanomattomilta, mutta niiden juurella ja tietäen, että ne ovat purkautuneet maan sisästä, tunnelma on upea.

IMG_9074.JPG

IMG_9083.JPG

Jatkoin matkaa ja maisemat vaihtuivat jälleen nopeasti. Nyt näytti kuin olisi tullut Marsiin ja ison kukkulan ylitettyäni näin kentän, jossa oli useita höyryäviä pisteitä. Hveraröndissä on kuplivia mutalammikoita ja höyryäviä kivimuodostelmia. Syvyyksistä purkautuvat vulkaaniset kaasut ovat värjänneet maaperän kirjavaksi. Alueella kävellessä korvissa suhisi, sillä muutamassa kohdassa kaasut nousivat maanpinnalle kovalla voimalla pitäen kovaa meteliä. Kuuma höyry haisi hieman mädältä kananmunalta, mutta ei kuitenkaan niin paljoa kuin olisi voinut kuvitella. Sekin hyvä puoli täällä kävellessä, ettei haittaa vaikka samalla pääsisi pari pientä pierua – kukaan ei huomaisi mitään! :-)

IMG_9089.JPG

IMG_9098.JPG

IMG_9100.JPG

IMG_9102.JPG

IMG_9114.JPG

IMG_9118.JPG

IMG_9128.JPG

Mars-maisemien jälkeen muutaman kilometrin päässä oli puolestaan Kraflan alue, jolta maailma voisi näyttää ydinsodan jäljiltä. Kraflan tulivuori on purkautunut viimeksi 80-luvulla ja sen jäljiltä aluetta hallitsee massiivinen purkausalue. Jälleen kuviin on vaikea tallentaa sitä fiilistä, joka täällä laavakentällä kävellessä vallitsee. Näkymät ovat kertakaikkisen pysäyttäviä. Siellä täällä mustan laavakiven alta nousee kuumaa höyryä ja laavakivet rapisevat jalkojen alla.

Krafla on purkautunut 29 kertaa tunnetun historian aikana. Tein pitkän kävelylenkin alueella kuvia räpsien.

IMG_9137.JPG

IMG_9147.JPG

IMG_9147.JPG

IMG_9165.JPG

IMG_9166.JPG

IMG_9169.JPG

IMG_9172.JPG

Nyt huonosti nukuttu yö ja pitkät kävelyt alkoivat verottaa. Niinpä päätin ajaa aivan lähettyvillä sijainneelle luonnonkylpylälle, joka oli samankaltainen kuin Keflavikin lentokentän lähettyvillä sijaitseva Blue Lagoon. Kylpylä teki nyt todella hyvää myös siksi, että autossa nukutun yön jäljiltä en ollut päässyt suihkuun.

Lompsin ulkona sijainneelle altaalle tuulen viuhuessa. Ulkolämpötila oli 13 astetta kun pulahdin lämpimään turkoosinväriseen veteen. Vesi oli miellyttävän lämmintä ja siellä täällä oli kohtia, joissa vesi oli ajoittain jopa polttavan kuumaa. Vesi tuntui hieman ”rasvaiselta”. Vesi tulee läheisestä geotermisestä voimalasta, joka tuottaa energiaa maanpinnan alta nousevasta kuumasta vedestä. Käytyään voimalan turbiineissa kuuma vesi lasketaan altaaseen.

IMG_9176.JPG

IMG_9182.JPG

Lilluin vedessä vähän toista tuntia ja pohdin loppupäivän suunnitelmaa. Kylpy teki todella terää!


Lähdin jatkamaan matkaa, sillä täällä Islannissa nähtävää todella riittää! Saavuin jälleen yhdelle massiiviselle vesiputoukselle, Dettifossille, joka on itseasiassa koko Euroopan voimakkain. Putous on yli 100 metriä leveä ja 44 metriä korkea.

Jätin auton parkkiin, mutta kovaa vedenjylinää lukuun ottamatta mikään ei viitannut siihen, että pienen kävelymatkan päässä sijaitsee tämä massiivinen putous. Tämä on tyypillistä täällä. Monet kohteet ovat ulospäin todella ”vaatimattoman” näköisiä, eikä 50-100 metriä ennen kohdetta lainkaan tiedä mitä on tulossa. Lopulta kun vesiputous aukesi silmieni eteen, ei voinut kuin ihmetellä.

IMG_9189.JPG

IMG_9193.JPG

IMG_9193.JPG

IMG_9199.JPG
Huomaa putouksen vasemmalla puolella olevat pienet pisteet. Think big!

IMG_9202.JPG

Kävelin pientä polkua pitkin ja tuuli oli kovaa, suojakaiteista ei ollut tietoakaan. Maisemat muistuttivat etäisesti Grand Canyoania. Kanjonin toisella puolella, aivan vesiputouksen vieressä oli muutamia ihmisiä, jotka istuskelivat kallion kielekkeellä. Nämä pienet pisteet valtavan vesiputouksen vieressä antoivat hieman mittakaavaa tälle massiiviselle putoukselle.

Kiersin Myvatn järven ja suuntasin kohti pohjoisrannikkoa. Matkan varrella oli vielä Asbyrgin kansallispuisto ja kanjoni. Jouduin jälleen ajamaan reilut 30 kilometriä todella pientä hiekkatietä soran lennellessä renkaideni alla. Muutama auto tuli vastaan ja ohittaminen oli haastavaa. Turhauttava ajaminen kuitenkin palkittiin, sillä Asbyrgin kanjoni on todella upea.

Yli kilometrin pituinen kanjoni on paikka, jossa veden voima pistää ihmettelemään. Suuri kanjoni syntyi Vatnajökullista arviolta 10 000 vuotta sitten ryöpsähtäneen vesimassan voimasta. Vesimassa kahmaisi muutamassa sekunnissa niin paljon maata, että siitä syntyi kolme ja puoli kilometriä leveä ja kilometrin pitkä hevosenkengän muotoinen kanjoni.

IMG_9220.JPG

IMG_9238.JPG

IMG_9248.JPG

IMG_9252.JPG

Ajoin kanjonin päähän. Jalat olivat ja tältä päivältä aika finaalissa, mutta päätin kuitenkin lähteä vielä pienelle kävelylle kanjonin päähän. Maisemat olivat upeat. Kanjonin korkeat seinämät olivat vaikuttavia ja aivan kanjonin perukoilla oli lampi, jossa sorsat uiskentelivat. Tähän näkymään oli hyvä päättää Myvatn kierros ja palata takaisin Akureyeriin, josta olin buukannut hostellin.

Saavuin hostellille vähän ennen puoltayötä. Majoituin kuuden hengen huoneeseen, mutta heitin vain kamat sängylle ja lähdin alakerran baariin kirjoittelemaan blogia ja ihmettelemään lauantai-illan menoa. Hostelli oli todella hyvä ja sen baari aivan täynnä reppureissaajia.

IMG_9259.JPG

IMG_9267.JPG

20150628_083844.jpg

Majoittuminen hosteilleissa ja useamman hengen yhteishuoneissa on pääasiassa mukavaa. Toisaalta matkaajien erilaiset aikataulut aiheuttavat hieman harmia, sillä aamuyöstä alapunkassa nukkunut tyttö alkoi pakkaamaan kamojaan ja kolina piti taatusti muut hereillä. Sänkyni sijaitsi aivan huoneen oven vieressä, joten trafiikkia oli riittämiin.

Upea päivä takana. Sunnuntaina lähtisin pikkuhiljaa ajamaan takaisin Reykjavikiä kohti muutamassa mielenkiintoisessa paikassa pysähdellen. Pohdin vielä sopivaa majapaikkaa ensi yölle, sillä minun pitää olla lentokentällä jo puolikuudelta aamulla. Luultavasti ajan suoraan Keflaviikiin, jossa lentokenttä sijaitsee.

Tässä tähän astinen reitti ennen paluuta Akureyristä takaisin Reykjavikiin ja Keflavikiin.

Avainsanat: reissut, islanti


Kommentit

28.6.2015 21.35  Sanna I Tuntematon turisti

No huh mitä maisemia! Ja niin upea tuo vesiputous! Islanti on meillä vielä kokonaan käymättä, mutta vielä joku päivä on sekin ehdottomasti nähtävä!

28.6.2015 21.43  Teppo/Tämä matka

Huikeat maisemat ja oivallinen reitti - kiitokset kartasta! Tästä on helppo lähteä suunnittelemaan Islannin matkaa.

28.6.2015 23.31  Tiina / lauluni sadepäivän varalle

Oi, upea Islanti! Tuonne on vielä päästävä (ehkä vähän tuhdimmat makuupussit messissä) ;) Tuolla Dimmuborgirissa on muuten kuvattu myös Game of Thronesia: https://www.distractify.com/its-like-youre-really-there-1197927090.html

29.6.2015 9.28  Jenna

Ihana Islanti! Tuo reittikartta on tosi hyvä. Meillä on suunnitteilla paluu Islantiin joku päivä, joten tuosta kartasta on varmasti hyötyä. Tattis!

29.6.2015 14.55  Terhi / Muru Mou

Onpas upean näköistä! Tuo vesiputous on uskomaton! Vau :)

29.6.2015 17.30  Mikko

Kiitos kommenteista! Tältä reitiltä olisin näin lyhyessä ajassa jättänyt ehkä lopulta tuon Snaefellnessin pois ja ajanut suoraan pohjoiseen. Ja itse asiassa kartassa on hieman väärin, ajoin tuon kansallispuiston läpi. Tuolla on varmasti paljon hienoja paikkoja, mutta vaatisi hieman enemmän aikaa. Lisäksi tie oli osan matkaa soratietä.

Mutta kaiken kaikkiaan aivan huikea reissu ja huikea maa!

29.6.2015 17.30  Mikko

Kiitos kommenteista! Tältä reitiltä olisin näin lyhyessä ajassa jättänyt ehkä lopulta tuon Snaefellnessin pois ja ajanut suoraan pohjoiseen. Ja itse asiassa kartassa on hieman väärin, ajoin tuon kansallispuiston läpi. Tuolla on varmasti paljon hienoja paikkoja, mutta vaatisi hieman enemmän aikaa. Lisäksi tie oli osan matkaa soratietä.

Mutta kaiken kaikkiaan aivan huikea reissu ja huikea maa!

29.6.2015 18.04  Annika | Travelloverblogi

Upeaa! Oma Islantini on rajoittunut pienemmälle alueelle ja yöpymisiin vain Reykjavikissa, mutta muistan itsekin kuvailleeni maastoa, että on kuin toiselta planeetalta välillä.

29.6.2015 20.31  Meri / Syö Matkusta Rakasta

Upeita kuvia, taivas varsinkin näyttää jotenkin aivan maagiselta.

30.6.2015 10.24  Ansku BCN

Islanti on vielä minun osaltani käymättä, eli pian sinne on päästävä! Huikean näköistä!

30.6.2015 13.35  Kohteena maailma / Rami

Islannissa on kyllä upeat maisemat, siitä ei pääse mihinkään. Valokuvissa hyvin huomaa sen, että silloin kun on sinistä taivasta niin maisematkin näyttävät heti viehättävimmiltä kuin harmaalla taivaalla - näinhän se aina menee. Mielenkiintoinen reitti on ollut sinulla!

30.6.2015 19.52  lena / london and beyond

Miten musta tuntuu että Islanti on ollut suomibloggaajien suosikki tänä vuonna :) Mäkin haluun! Hostellit on muuten tosi kivoja majoituspaikkoja noin yleensä, tykkään eritoten tuosta yhteisöllisyydestä!

1.7.2015 17.15  Pirkko / Meriharakka

Hyvä tuo karttakuvasi! Me olemme toistaiseksi olleet (ja myös suunnitelleet) vain Reykjavikiin ja sen välittömään ympäristöön sijoittuvia reissuja, mutta näköjään (tietysti!) tuollakin olisi paljon muutakin nähtävää!

4.7.2015 10.34  Heidi

Onpa upeat maisemat! Islantiin pitää kyllä päästä!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini