Kapeita kujia ja aurinkoa. Kesälomareissu Kroatiassa

Share |

Tiistai 23.7.2019 - Mikko



Pohdimme pitkin kevättä ja alkukesää, teeemmekö tänä kesänä reissua ulkomaille. Hilla olisi kolme viikkoa kielikursseilla Brightonissa ja Vilholla oli puolestaan Hesa Cup fudisturnaus heinäkuun alussa.  Tutkimme siskon perheen kanssa erilaisia vaihtoehtoja, katsoimme lentoja ja hotelleja. Minulla oli reilusti Norwegianin lentopisteitä, joten lennot Norwegianin operoimiin kohteisiin kiinnostivat erityisesti. 


20190713_2114080.jpg
Meille sopivana ajankohtana lentoja oli tarjolla edullisesti mm. Pulaan, Mallorcalle ja Barcelonaan. Barcelonassa on tullut viime aikoina reissattua duunin puolesta ihan riittävästi, mutta toisaalta noin tunnin ajomatkan sisällä olisi useita kivoja pikku rantalomakohteita.

Lopulta kohteeksi valikoituikin juuri Pula, jossa olen joitakin vuosia sitten lyhyesti piipahtanut. Tuolloin ajelin autolla Slovenian Lublijanasta Italian Triesteen, sieltä Pulaan, Zagrebiin ja Mariborin kautta takaisin Lublijanaan. Slovenia on muuten myös todella upea maa!

Erinäisten aikatauluhaasteiden vuoksi siskon perhe lähti reissuun jo torstaina ja me tulimme lauantaina illalla perässä. Yhdessä oloaikaa oli tiedossa siis nelisen päivää. Hilla ei siis tälle reissulle osallistunut ja Vilho sai Aapeli-serkun matkaan mukaan. Kaikki edellytykset kivalle reissulle olivat siis olemassa!

20190714_090629.jpg
Sisko Eevi ja lankomies Janne olivat ehtineet tutkia lähialueita muutaman päivän ajan kun saavuimme paikalle. Hotellimme Resort Del Mar sijaitsi hieman syrjässä ja viitisen kilometriä Pulasta. Hotelli oli oikein mukava uima-altaineeen ja rantoineen. Lähialueella oli jonkin verran ravintoloita, kauppa ja leipomo. Päätimme kuitenkin vuokrata minibussin, jotta voisimme tutustua alueeseen paremmin.

20190714_110248.jpg

Ennen auton vuokrausta ajoimme bussilla Premantura nimiseen pikkukylään. Vuokrasimme sieltä polkupyörät ja pyöräilimme upean off road reitin niemen kärkeen. Lapset pulahtivat uimaan idylliseeen pikku poukamaan ja söimme  mielenkiintoisessa Safari Bar ravintolassa isot burgerit. 

Safari Baarissa lapset, ja vähän aikuisetkin, kikkailivat trapetsinuoralla. Ja eihän siinä hyvin sitten käynyt ja Aapeli loukkasi alaselkänsä siinä tuoksinassa. Kipeä selkä vihoitteli pitkin koko reissua, mutta onneksi ei kuitenkaan estänyt loman onnistumista.

20190714_132006.jpg

20190714_133126.jpg

20190714_133339.jpg

20190714_1358112.jpg

20190714_135957.jpg

20190714_1410360.jpg

20190714_141335.jpg

20190714_143232.jpg

20190714_145922.jpg

20190714_150619.jpg

20190714_152640.jpg

20190714_212759.jpg

Seuraavana aamuna haimme Jannen kanssa minibussin lentokentältä kolmeksi päiväksi. Hintaa vuokraukselle tuli noin 2600 kunaa ja lisäksi otimme päälle täyden vakuutukseen, joka kattoi kaikki mahdolliset kolhut. Olen aika usein ottanut tällaisen vakuutuksen ja joskus se on ollut oikeinkin hyvä valinta.

Suuntasimme auton nokan kohti Opatija nimistä vanhaa lomakaupunkia. Matkaa tähän rantakaupunkiin oli noin sata kilometriä, mutta pikkuteitä ajaessa matkaan kului aikaa muutama tunti. Opatija oli ihan mukava paikka, mutta ei kuitenekaan erityisesti sykähdyttänyt. Ensi silmäykseltä rantakatu muistutti hieman Nizzaa upeine hotelleineen, mutta siihen ehkä ne yhtäläisyydet jäikin. Ranta oli betoninen ja edusti lähinnä Neuvostohenkistä rakennussuuntausta. Ihmiset ottivat aurinkoa betonin päällä ja jotenkin tunsin toveri Breshnevin suorastaan hönkivän niskaani rantaa pitkin kävellessäni.

20190715_131357.jpg

20190715_131403.jpg

20190715_201640.jpg

20190715_211229.jpg

Päätimme jatkaa matkaa vielä Rijekaan, Kroatian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin. Fiilis ei tästä varsinaiseti noussut ja lyhyt tutustuminen tähän tärkeään satamakaupunkiin ei sekään herättänyt suuria intohimoja. Mutta tulipahan nähtyä tämäkin paikka. Ehkä Kroatia on kuitenkin parhaimmillaan pienemmissä idyllisissä rantakohteissa ja pikkukylissä.

Tiistaina otettiin rennosti. Kävimme kuitenkin piipahtamassa Rovinj nimisessä pikkukaupungissa n. 35 kilometrin päässä Pulasta. Vanhakaupunki oli upea kapeine kujineen ja putiikkeineen. Söimme myöhäisen lounaan ja pelasimme jälleen pari erää Monopoly Deal -korttipeliä, joka on suositun lautapelin pikaversio. Ja totaalisen koukuttava! Monopoly Dealia tuli pelattua varmaan sata kierrosta reissun aikana. Välillä annoin lastenkin voittaa.

Pojat lähtivät takaisin hotellille ja naiset jäivät vielä shoppailemaan palaten myöhemmin bussilla hotellille. Vilho lähti hotellin rannassa olevaan "vesipomppulinnaan" ja käytiinpä me hiukan polkuveneilemässäkin.

20190716_113238.jpg

20190716_115103.jpg

20190716_121008.jpg

20190716_121619.jpg

20190716_121742.jpg

20190716_122814.jpg

20190716_123017.jpg

20190716_123550.jpg

20190716_133531.jpg

Monopoly Deal -pelit käynnissä. Olut ei ollut Vilhon.

20190716_151925.jpg

20190716_164957.jpg

20190716_181148.jpg

20190716_181204.jpg

20190716_181937.jpg

Illalla kävimme syömässä reilun kilometrin päässä sijainneessa Kamik ravintolassa. Pihalla pyöri vartaassa houkuttelevasti kokonainen possu, joka ei kuitenkaan osoittautunut ihan nappivalinnaksi. Pizzat olivat sen sijaan todella maukkaita!

Seuraavana aamuna lähdimme ajoissa liikenteeseen. Pohdimme pitkään, että kannattaako Plitvicen kansallispuistoon asti lähteä ajamaan, sillä se tietäisi pitkää päivää autossa. Aluetta oli kuitenkin kehuttu kovasti ja lopulta päätimme lähteä matkaan. Ajoimme 290 kilometriä pohjoiseen, Rijekan ohi ja lähelle Bosnia-Herzegovinan rajaa.

Plitvicen kansallispuisto on perustettu vuonna 1949. Alueen merkittävin nähtävyys on puiston läpi virtaavaan Koranajokeen muodostunut, kuudestatoista järvestä sekä lukemattomista putouksista koostuva alue.

Puisto on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1979 alkaen. Plitvicen henkeäsalpaavat maisemat muodostuvat 16 järvestä, jotka kahdeksan kilometrin pituisella matkalla muodostavat lukemattomia putouksia, joista Veliki on Kroatian korkein 78 metrillään. Putoukset ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana kalkkikivipitoiselle alueelle. Veden virtaus on syövyttänyt pehmeää kallioperää, jolloin paksut kalkkikivikerrokset ovat kuluneet karstimaaksi eli erikoiseksi kumpuilevaksi maisemaksi.

20190717_131104.jpg

20190717_131355.jpg

20190717_131407.jpg

20190717_131500.jpg

Ja toden totta, alue oli kyllä upea. Kuitenkin valtavat turistimäärät ja jonossa käveleminen söivät hieman tunnelmaa. Eräs kaverini oli sattumoisin ollut samassa paikassa muutamaa päivää aikaisemmin ja mennyt alueelle jo varhain aamulla. Silloin ihmismäärät olivat olleet ilmeisesti maltillisemmat.

Mutta alueen kauneutta turistimäärät eivät toki vieneet. Upea turkoosi vesi, vesiputoukset ja vehreä luonto olivat ihmeellistä. Valitsimme noin neljän tunnin mittaisen reitin, joka sisälsi myös pari pientä venematkaa ja lopuksi vielä lyhyen bussimatkan.

Pari vinkkiä Plitviceen:
  • Paikalle kannattaa mennä mahdollisimman aikaisin, sillä turisteja oli todella paljon
  • Alue on Unescon kohde ja sinne päästetään ihmisiä tunnin "aikaikkunoissa". Itse ostimme liput muutaman minuutin myöhässä ja jouduimme odottamaan 50 minuuttia omaa aikaikkunaamme. 
  • Lippujen osto oli hieman hämmentävä ja aiheutti selkeästi monille päänvaivaa. Oikealla puolella ollut jono oli lipputiskille. Kun liput oli hankittu, piti siirtyä viereiseen jonoon, josta ihmisiä päästettiin tunnin ryppäissä sisään. Näimme monia jotka joko jonottivat ilman lippua sisäänpääsyjonossa (turhaan) tai lippujonossa kun heillä oli jo liput (turhaan).
  • Alueella merkinnät olivat aika huonot. Sinänsä valittavana oli slkeästi 4-5 eri mittaista reittiä, mutta monesti sai olla hiukan ihmeissään ollaanko nyt menossa oikeaan suuntaan. Erityisesti lopuksi veneellä saatika bussilla mentäessä. 
  • Varmista että muistat kummalle parkkialueelle olet jättänyt auton, jotta osaat suunnistaa takaisin.

20190717_131514.jpg


20190717_131738.jpg

20190717_132035.jpg

20190717_132841.jpg

20190717_133218.jpg

20190717_133635.jpg

20190717_133944.jpg

20190717_135045.jpg

Kaikesta pikkusäädöstä huolimatta alue on kyllä näkemisen arvoinen ja suositeltava paikka.

Torstaina Eevin porukka lähti heti aamusta lentokentälle ja paluumatkalle Suomeen. Me jäimme nauttimaan auringosta, jota kylläkin oli tiedossa myös kotisuomessa, jossa elohopea nousisi seuraavina päivinä lähelle 30:tä astetta!

Päätimme vuokrata pikkuauton, nyt kun meitä oli reissussa  vain kolme. Autolla olisi helppo liikkua ja tutustua lähiseutuihin. Kun altaalla oli vietetty riittävästi aikaa, hyppäsin Huyndain rattiin ja lähdimme kohti Balen keskiaikaista pikkukylää.  

Balessa  ei ollut juuri lainkaan turisteja. Tai ei itse asiassa oikein ketään. Upeat kapeat kujat, vanhat ikkunat ja mukulakivet  toivottivat meidät tervetulleiksi. Kiersimme nukkuvan kylän, josta  löytyi myös  muutamia pieniä majataloja. Ehkä täällä pidemmän päälle tulisi tylsää, mutta yksi yö tällaisessa kylässä voisi olla ihan kokemuksen arvoinen juttu!

20190719_134626.jpg

20190719_134716.jpg

20190719_134844.jpg

20190719_135020.jpg

20190719_141642.jpg

20190719_142145.jpg

20190719_142927.jpg

20190719_143059.jpg

20190719_144116.jpg

Balesta jatkoimme takaisin Rovinjiin, joka oli jättänyt meihin lähtemättömän vaikutuksen. Peppiä oli jäänyt hieman kaivelemaan  muutama vaateliike ja lounaan jälkeen kävelimmekin pitkin pääkatua, jossa sijaitsi monenlaisia pikkuliikkeitä. Tällä kadulla on kuulemma hiljattain kuvattu Hollywood elokuva The Hitman's Wife's Bodyguard, jota tähdittävät Salma Hayek, Samuel L. Jackson ja Ryan Reynolds. Pitääpä tsekata!

Piipahdimme yhdessä kaupassa, josta loppujen lopuksi tarttuikin minulle kasa kaikenlaisia pellavavaatteita kohtuu hintaan. Nyt minusta tuli kuulemma kertaheitolla tyylikäs!

20190719_152309.jpg

20190719_153151.jpg

20190719_165809.jpg

Lähdimme ajelemaan takaisin kohti hotelliamme. Nyt otimme reitiksi kuitenkin rannan ja pysähdyimme Peroj Beachilla. Keskellä ei mitään oli autoja parkkeerattu sinne tänne ja oikein mukava baari rantakeinuineen oli hauska tuttavuus. Kun vanhempi herrasmies alkoi laulamaan ja virittelemään karaoke-vehkeitään, tiesimme että meidän oli aika jatkaa matkaa.

20190719_185916.jpg

20190719_191339.jpg

Päätimme jatkaa rantatietä ja huomasimme vilkkaan pikku Fazanan kylän. Ajoimme auton parkkiin ja lähdimme kävelemään kaunista rantakatua. Täällä oli todella vilinää ja vilskettä! Täysiä ravintoloita, iltamarkkinat, musiikki- ja tanssiesityksiä ja paljon väkeä liikenteessä. Ihastuimme heti paikkaan. Tällaista iltamenoa olisi voinut toivoa omankin hotellimme lähistölle!

20190719_203347.jpg

20190719_204344.jpg

20190719_212440.jpg

20190719_212740.jpg

20190719_213648.jpg

Seuraavana päivänä jouduimme luovuttamaan hotellin erikoisen aikaisin: jo puolikymmeneltä aamulla. Oleilimme altaalla aamupäivän ja lähdimme sitten takaisin vajaan 30 kilometrin päähän Fazanaan syömään ja loppuillaksi vielä itse Pulan kaupunkiin, jossa emme olleet vielä ehtineet käydä.

Pula oli ihan kiva pikkukaupunki, mutta pienemmät rannikkokylät ovat kyllä viihtyisämpiä. Myös Pulan pääkatu oli ihan mukava ja aukiolla oli useita todella vanhoja roomalaisaikaisia rakennuksia. Pulan keskustaa hallitsee yli 2000 vuotta vanha amfiteatteri, joka muistuttaa paljon Rooman Colosseumia. On uskomatonta ajatella, että tällaisia rakennuksia on osattu rakentaa jo pari tuhatta vuotta sitten. Amfiteatterissa oli parhaillaan käynnissä elokuvafestarit ja edellisenä iltana ohjelmistossa oli ollut myös jokin suomalainen elokuva.

20190720_144740.jpg

20190720_144804.jpg

20190720_161448.jpg

20190720_162418.jpg

20190720_172207.jpg

20190720_175411.jpg

20190720_182235.jpg

20190720_182723.jpg

Hyvä ja onnistunut reissu. Kroatia on kiva paikka ja hintataso on kohtuullinen. Kroatiaan tullaan vielä uudelleenkin!


Avainsanat: perhe, reissut, kroatia


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini