Bahrainia ristiin rastiin. Formula-radalla ja Saudi-Arabian porteilla

Lento Qatarista Bahrainin pääkaupunkiin Manamaan ei kestänyt kuin parisen kymmentä minuuttia, kun British Airwaysin kone teki lyhyen pysähdyksen matkallaan Lontooseen. En ollutkaan ennen nähnyt konetta, jossa yli puolet koneesta oli ykkösluokkaa (”parempaa” ykkösluokkaa ja ”normaalia” ykkösluokkaa) ja koneen perällä vasta normaalit penkit, joille menin nöyrästi istumaan.

Manaman katuja

Bahrain on pinta-alaltaan Qatariakin pienempi ja myös pääosin aavikon peittämä maa Saudi-Arabian edustalla. Maa muodostuu 33 saaresta, joista suurimman nimi on Bahrain ja se käsittää 83% maan pinta-alasta. Itse asiassa Bahrain oli ensimmäisiä öljymaita ja sen öljyvarannot ovatkin jo pääasiassa huvenneet ja niinpä maa on tullut tunnetuksi öljynjalostuksen lisäksi pankkisektoristaan ja F1-osakilpailustaan.

Saavuin Bahrainin kuningaskuntaan hieman ennen puoltayötä. Kenttä ei vetänyt vertoja Dohan kentälle, vaan oli selkeästi jo vähän vanhempaa vuosimallia. Kuljin taksilla kaupungin keskustaan, jossa majoituin tällä kertaa hotelliin. Myöhäisestä saapumisajasta johtuen olin ottanut varmuuden varaksi hotellin, jolle tuli hintaa 18 dinaria (n. 40 euroa). En ollut yrityksistä huolimatta löytänyt täältä sohvasurffauspaikkaa ja Airbnb asuntojakaan ei ollut järkevään hintaan tarjolla haluamallani alueella.

Seuraavana aamuna lähdin kiertämään jalan pitkin Manaman katuja. Kaupungin yleisilme oli hyvin erilainen kuin Dohassa. Vaikka Manama onkin nykyaikainen kaupunki korkeine ja upeine pilvenpiirtäjineen, täällä on mielestäni Dohaa enemmän elämää ja vilinää. Ainakin tällä alueella jossa hotellini sijaitsee oli yleisilme enemmän kuin Kaakkois-Aasiassa ja talot Dohaa ränsistyneempiä. Kaduilla oli runsaasti muualta Aasiasta saapuneita työläisiä ja autot ajoivat myös Soukin kapeilla kujilla. Joka puolella sai väistellä talojen parvekkeilta tippuvia vesipisaroita, joita ilmastointilaitteet suolsivat kovan hyrinän saattelemana.

Naisten vaatemuoti on aika tummanpuhuvaa. Todellisuudessa täällä näkee kyllä paljon hyvin vapaasti pukeutuvia hunnuttomia naisia.

Lounas

Tauko pitkän kävelyn jälkeen pieneltä kujalta löytyneessä sishapaikassa.

Kuppilan tarjoilija halusi kovasti jutella, mutta kielitaito ei ollut kovin hyvä. Hän halusi että hänestä otetaan kuvia, joten tässä yksi, olkaa hyvä!

Aivan hotellin läheltä löytyi kiva ulkoilmaravintola.

Kiertelin koko päivän ympäri kaupunkia, mutta mitään kovin erikoista nähtävää ei täällä ehkä kuitenkaan voi sanoa olevan. Toki pelkästään ihmisvilinän ja kaupustelijoiden katseleminen on mielenkiintoista katseltavaa.

Torstai 15.10. Kuskin kanssa ympäri Bahrainia ja Saudi-Arabian porteilla

Olin sopinut edellisenä iltana hotellin respan kanssa, että vuokraan kuskin seuraavaksi päiväksi ja kiertelen ympäri Bahrainia. Saavuin aamuyhdeksältä ala-aulaan ja tapasin intialaistaustaisen kuskin, Rafin, joka oli asunut täällä Bahrainissa jo 14 vuotta. Lähdimme matkaan hänen Mazdallaan ja ensimmäisenä hän kertoi, että jos poliisi pysäyttää, niin kerron meidän olevan vain kavereita. Tällaiset pimeät taksit eivät ole laillisia ja vain bahrainilaiset saavat taksilisenssejä. Tämä oli hieman yllätys, sillä monissa muissa maissa juuri siirtotyöläiset hoitavat taksihommat.

Museon viereinen rakennus, joka taisi olla teatteri.

Museon sisäänkäynti.

Minulla oli pitkä lista paikkoja, jonne halusin päivän aikana päästä. Tosin alkuun piipahdimme Bahrainin kulttuurimuseossa, jota Rafi suositteli. Ja oikein hieno museohan se olikin! Rakennus oli jälleen arkkitehtuurisesti komea ja näyttely oli tehty laadukkaasti. Kiertelin museossa vajaan tunnin verran ja luin mm. bahrainilaisten perinteisestä perhe-elämästä, häistä ja lasten syntymärituaaleista.

En ehtinyt syömään mitään aamiaista, joten Rafi haki meille burgerit Aljazeera kahvilasta.

Museosta jatkoimme matkaa Bahrainin suurimpaan, Al Fateh Grand moskeijaan. Tämä hallitsijasuvun 200-vuotista valtaa juhlistanut moskeija rakennettiin 80-luvun alkupuolella ja sinne mahtuu noin 5000 ihmistä. Ei siis mikään ihan pieni paikka! Yhteensä Bahrainissa on noin 1000 moskeijaa.

Kuten Iranissakin, myös täällä meitä oli vastassa ilmainen opas, joka lähti kuljettamaan minua ja muutamaa muuta paikalle saapunutta turistia. Kaksi oli ilmeisesti Brittejä ja loput jostain Aasian maasta. Opas oli hyvin miellyttävä, puhui erinomaista englantia ja kertoi hyvin vakuuttavasti ja karismaattisesti Islamista ja tästä moskeijasta. Hänen puheensa oli hyvin avarakatseista ja hän puhui eri uskontojen sopuisan yhteiselon puolesta. Hän pahoitteli länsimedian yksipuolista kuvaa Islamista.

Al Fateh Moskeija

Moskeijassa pääsin ilmaiselle tutustumiskierrokselle.

Moskeija oli upea niin ulkoa kuin sisältäkin. Opas kertoi miten täällä pidetään perjantaisin isompi rukoushetki, jolloin paikalla on myös vierailevia imaameja puhumassa koraanista tai jostain päivän polttavasta puheenaiheesta tai yhteiskunnallisesta ongelmasta. Opas kertoi myös syitä miksi naiset ovat moskeijassa eri puolella kuin miehet. Selitykset liittyivät mm. siihen että voisi olla häiritsevää jos nainen kumartelisi syvään edessä eikä tällöin kaikki ajatukset olisi itse rukouksessa. Myös naisten mustaa kaapua perusteltiin osittain sillä syyllä, että musta väri saa naisen näyttämään laihemmalta! :-) No, oli joukossa myös ehkä vähän oikeampiakin syitä, mutta en ehkä kuitenkaan ole aivan tällaisen epätasa-arvon kannattaja vaikka edellä mainitut syyt kaikessa arkisuudessaan aika hyviä olivatkin..

Kerrottuani olevani Suomesta, opas riemastui! Hänen hyvä ystävänsä oli suomalainen ja kierroksen päätteeksi hän soittikin tälle naiselle ja ojensi minulle puhelimen. Suomalaisnainen kertoi minulle olevansa Bahrainissa jo seitsemättä vuotta mm. tulkin hommissa ja kehui kovasti tätä upeaa maata.

Matkalla kuului yhtäkkiä kova rysähdys kun edessämme tapahtui kolari ja ruuhka oli valmis. 

Seuraavaksi ajoimme Bahrain Fortille, joka on ikivanha linnoitus. Alueella on päällekkäisissä kerroksissa rakennuksia 4000 vuoden ajalta, ja ylimmäisenä 12 metriä korkean kasan päällä on linnoitus, josta koko alue on saanut nimensä. Varhaisin kaivauksissa löydetty kerros on noin vuodelta 2300 eaa. Alue toimi myös Dilmun-valtakunnan pääkaupunkina. Linnoitus on UNESCOn maailmanperintökohde.

Maasto linnoituksella on rutikuivaa.

Sisällä linnoituksessa

Kiersin linnoituksen ulkopuolelta ja astuin sisään. Kaikkialla oli rutikuivaa ja aurinko porotti todella kuumasti lämpötilan ollessa noin neljässä kympissä. Linnoitus oli upea ja todellakin vierailun arvoinen nähtävyys. Linnoituksen vieressä on myös museo, johon en nyt kuitenkaan jäänyt tutustumaan.

Bahrain ja Saudi-Arabia ovat keskenään läheisissä väleissä ja etenkin viikonloppuisin (täällä viikonloppu on perjantaina ja lauantaina) Saudeista saapuu tänne vapaamieliseen Bahrainiin paljon juhlijoita. Koska Jumalan silmä ei ehdi ihan kaikkialle, voi täällä rauhassa venyttää sopivuuden rajoja ja pitää hieman hauskaa vaikkapa alkoholia nauttien ja hunnuttomia naisia ihaillen. Saudi-Arabian rialit käyvät täällä myös valuuttana ja kurssi on tasan 10:1.

Saapuminen Saudi-Arabiasta on helppoa, sillä maiden välille on rakennettu pitkä silta, joka kantaa edesmenneen Saudikuninkaan nimeä. Ajoimme sillan puoleen väliin raja-asemalle, josta ei kuitenkaan ollut asiaa eteenpäin ilman viisumia. Olen ajatellut käyväni joku kerta myös Saudi-Arabiassa, mutta toistaiseksi oli tyytyminen katsomaan Saudien puolelle raja-asemalta. Hintaa sillan ylitykselle tuli 2 dinaria, eli n. 4,5 euroa.

Portin takaa alkaa Saudi-Arabia

Bahrainissa on käyty Formula 1 –kilpailuja vuodesta 2004 alkaen. Rata sijaitsee saaren eteläosassa, jonne suhautimme noin puolessa tunnissa. Maa on lähes pelkkää aavikkoa ja vain pientä kasvillisuutta näkyy siellä täällä. Saavuimme F1-radalle, jonne pääsi tutustumaan hyvin rajoitetusti. Kävelin tyhjässä pääsuoran katsomossa ja vierailin ”Welcome Centerissä”, jossa oli myynnissä erilaista autourheiluaiheista tavaraa. Juttelin hieman liikkeen pitäjän kanssa ja hän kertoi, että täällä järjestetään paljon erilaisia autourheilukisoja ympäri vuoden ja joinain aikoina on myös mahdollista tulla ajamaan radalle omalla autolla. Joillain reissuillani mukana ollut Janne olisi varmasti todella innoissaan, jos pääsisi kiihdyttämään kartano-Volvonsa äärimilleen tälle 5,5 kilometrin mittaiselle radalle. Voisi siinä olla öky-Ferrareidensa omistajat ihmeissään.

Tyhjä pääsuoran katsomo. Tänne olisi kiva tulla joskus katsomaan F1-kisoja.

Muutamia vuosia sitten F1-kilpailut jouduttiin täällä perumaan levottomuuksien vuoksi. Sunni ja Shia muslimien välit olivat tuolloin nk. Arabikevään aikana kireät ja hallituksen vastaiset protestit nousivat uutisotsikoihin kaikkialla maailmassa. Nyt tilanne on kuitenkin palannut kutakuinkin ennalleen, vaikka esimerkiksi matkustustiedotteen mukaan suuria väkijoukkoja tuleekin välttää. Täällä on kuitenkin tuntunut ihan turvalliselta ja olen rauhassa kävellyt kamera kaulalla ja läppäri repussa. Tosin selkeästi kameraani on täällä tuijoteltu enemmän kuin Qatarissa.

Kävimme myös Jazaer Beachille, jossa oli jonkin verran ihmisiä uimassa. Merivesi oli lämpimämpää kuin missään kun kahlasin rantavedessä. Tämän lämpöisessä vedessä minäkin voisin uida! Juttelin erään paikallisen miehen kanssa, joka oli uimassa perheineen. Tai no, hän ui lasten kanssa ja vaimo istui rannalla musta kaapu päällään. Isä kertoi elämän Bahrainissa olevan hyvää ja huomattavasti vapaampaa kuin monissa muissa Arabimaissa. Mahtoi vaimon mieltä lämmittää!

Perhe uimassa.

Uima-asu "muotia" täkäläisittäin.

Päivän viimeisenä kohteena oli ”Tree of Life”, yli 400 vuotta vanha puu, joka kukoistaa keskellä rutikuivaa aavikkoa, jossa ei juuri muuta kasvillisuutta ole ympärillä. Ilman vettä puu kukoistaa ja elää vehreänä. Ehkä nämä Arabit ovat vain olleet niin velmuja, että ovat rakentaneet puun alle jonkinlaisen kastelujärjestelmän tai sitten kyseessä on vain todellinen erikoisuus!

Tree of Life

Rafi puhui kohtuullista englantia ja juttelimme jonkin verran elämästä Bahrainissa. Hänellä oli kaksi lasta ja hän teki työkseen tällaisia kiertoajeluita. Ehkä välillä olisi ollut kiva kuulla hieman enemmänkin, mutta kaiken kaikkiaan olin todella tyytyväinen kierrokseen ja päivän antiin. Hintaa kierrokselle tuli 100 euroa, joka oli ehkä hieman korkea, mutta toisaalta hintataso ei ole täällä erityisen alhainen.

Rafi toimi kuskinani koko päivän!

Palasimme hotellille ja lähdin jatkamaan matkaa kaupungille. Kävin syömässä samassa paikassa, jossa olin edellisiltana syönyt ja tuttu tarjoilija oli minua iloisena vastassa. Tilasin annoksen tällä kertaa pelkällä kanalla. Ruokailun jälkeen lähdin etsimään sisha-paikkaa, joiden löytäminen on ollut täällä selkeästi Qataria hankalampaa. Lopulta aloin haistelemaan jo kadulle, että nyt ollaan lähellä ja muutama metri myöhemmin vastaan tulikin sishakahvila, johon istahdin nauttimaan omena sishan ja teetä. Telkkarista tuli Egyptin Liigacupin ottelu ja huone oli täynnä sishan makeaa savua, jota ei voi lainkaan verrata normaaliin tunkkaiseen tupakansavuun. Kirjoittelin blogia ja vilkuilin toisella silmällä jalkapallo-ottelua.

Tulin illalla syömään samaan mestaan kuin edellispäivänäkin ja tutut tarjoilijat toivottivat minut tervetulleeksi.

Hienot kaksi päivää Bahrainissa takana!