Näin syntyi Pienestä ponnistaneet - koko perheen yrittäjyyskirja!

Share |

Sunnuntai 3.10.2021 klo 13:52 - Mikko


Olen toiminut yrittäjänä jo pian 25 vuotta. Reilut kymmenen vuotta sitten teimme lasteni kanssa sellaisen aivan tavanomaisen kauppaleikin, joita lapset ovat tehneet jo vuosikymmeniä. Tehdään mehua ja mennään myymään kadunvarteen. Tiedätte varmasti.

Meidän tapauksessa 6-vuotias Hilla ja 3-vuotias pikkuveli Vilho kehittelivät oman omenaherkkubisneksen. Lapset keräsivät Aapeli-serkun pihasta omenia, jotka sitten survottiin omenasoseeksi pilttipurkkeihin. Otimme valokuvat, teimme etiketit, mainokset, nettisivut ja suoramarkkinointikirjeet, jotka Hilla tiputti naapureiden postilaatikoihin. No okei, ehkä tämä oli sellainen perinteinen lasten kauppaleikki ja vähän päälle.

Omenakeisari7_008_3.jpg
Hillan omenaherkku -yrityksen myyntitapahtuma vantaalaisen taloyhtiön pihalla 2010. Vasemmalla pikkuveli Vilho, serkkupoika Aapeli ja Hilla. Tästä se lähti liikkeelle.

Siitä syntyi vuosien myötä maksuton Pikkuyrittäjät-ohjelma, jossa periaatteessa ihan samaan tapaan lapset perustavat omia yrityksiään koulussa opettajan johdolla. Lapset miettivät oman liikeideansa, suunnittelevat logon, valmistelevat hissipuheet ja keksivät sloganin. Matematiikan tunnilla mietitään hinnoittelua ja usein sitten koulupäivän jälkeen valmistetaan tuotteet. Lopuksi järjestetään myyntitapahtuma, jossa lapset myyvät itse tekemiään tuotteita oikealla rahalla oikeille asiakkaille. Tyypillisiä tuotteita ovat erilaiset leivonnaiset, smoothiet, korut, lemmikkien lelut, heijastimet jne. Jotkut kehittelevät myös mielenkiintoisia palveluyrityksiä.

Ja mikä mahtavinta, nyt jo yli 70 000 lasta ympäri Suomea on ollut mukana Pikkuyrittäjissä yli 700 koulussa. Ajatella, siitä pienestä pihaleikistä syntyi jotain sellaista, joka on liikuttanut ja innostanut jo näin suurta joukkoa!

SYNTY_UUSI_LOPPUHUIPENTUMA_2.JPG
Tältä Pikkuyrittäjien loppuhuipentumat näyttävät tänä päivänä. Vaaleansinisissä Pikkuyrittäjät t-paidoissa olevat innostuneet lapset myyvät itse kehittelemiään tuotteita innosta puhkuen!

Ohjelmaa on kehitetty Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa eteenpäin ja homma laajenee hienosti koko ajan.

Vuosien varrella olen törmännyt aivan mielettömän upeisiin tarinoihin ja liikeideoihin. Niin Pikkuyrittäjissä kuin vähän vanhempien nuorten Vuosi yrittäjänä -ohjelmassakin.

petteriweb.jpgMietin, että näitä tarinoita pitäisi saada kirjan kansien väliin.

Siitä syntyi ajatus lähteä kirjoittamaan kirjaa. Koska omat vahvuuteni ovat enemmän tuotteistamisen, markkinoinnin, ideoinnin ja myynnin puolella, päätin jutella asiasta Petteri Poukan (kuvassa) kanssa, joka oli kirjoittanut aikaisemmin jo kaksi kirjaa. Someilmiöksi nousseen Seppo-koiransa kanssa Petteri oli tehnyt "Seppo - Hyvän mielen konsultti" -nimisen kirjan ja viimeksi Petteri oli pakertanut EXIT vol.2 -kirjan parissa. Tapasimme Tikkurilan juna-asemalla sijainneessa kahvilassa ja kerroin ideastani. Petteri innostui välittömästi!

Marraskuussa 2020 ajattelin, että kyllähän tuollaisen yhden kirjan pyöräyttää helposti. Mutta millainen matka siitä sitten tulikaan! Avaan tässä kokemuksiani kirjaprojektista.

Kirjan nettisivut ja verkkkauppa löytyy: www.pienestaponnistaneet.fi

Kampanjakoodilla EXIT saat kaupan päälle EXIT vol. 1 -kirjan, jossa olen myös mukana. Näitä niin monelle kuin mulla vielä kirjoja varastossa riittää.

Konseptin suunnittelu

Pohjimmiltaan ajatus oli kirjoittaa kirjaan Pikkuyrittäjissä mukana olleiden lasten tarinoita. Minulle oli kuitenkin selvää, että pelkästään niillä kirjasta ei saisi riittävän mielenkiintoista. Vaikka lasten tarinat ovat upeita ja opettavaisia, ovat ne kuitenkin melko lyhyitä ja sisällöltään ohuita. Lasten tarinoiden lisäksi kirjaan olisi saatava myös kokeneempien yrittäjien tarinoita.

Mietin myös, että kirjan ei tulisi olla vain "Pikkuyrittäjät-kirja" vaan laajemmin ja hieman yleispätevämmin yrittäjyyteen liittyvä. Kirjaan voisi siis hyvin ottaa myös vaikkapa Nuori Yrittäjyys ry:n vanhemmille nuorille suunnatun Vuosi yrittäjänä -ohjelman käyneitä nuoria. Ja itse asiassa kaikenlaisia nuoria ja aikuisia taustasta riippumatta.

jatkajuho.jpegLopputuloksena syntyi kirja, jossa oli mukana Pikkuyrittäjien syntytarinan lisäksi yhdeksän erilaista tarinaa. Muista tarinoista kaksi oli Pikkuyrittäjät-ohjelmissa syntyneitä (Aaron’s Hotdog ja Pikkukalat) ja yksi Pikkuyrittäjät-henkinen 11-vuotiaan Juhon tarina (Jätkä-Juho). Kaksi tarinoista oli nuorten tarinoita, joissa yrittäjä oli kirjoitushetkellä 18-vuotias (Boordigolfin Viljami Virta ja tubettaja Pinja “Pinkku Pinsku” Sanaksenaho). Viljami Virralla oli myös taustaa Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta.

Aikuisten tarinoista konkariosastoa edustivat Hesburgerin Heikki Salmela ja Duudsoneiden Jarno Laasala. Aikuisten tarinoihin kuuluivat kuitenkin myös hieman tuoreempia kasvoja kuten Kiffel -yrityksen Jenni Parpala (joka ponnistanut myös Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta) ja HAVU Gaming -yrityksen Lasse Salminen. Halusin ehdottomasti HAVUn tarinan mukaan, sillä tubettamiseen ohella esport edustaa selkeästi tällaista uudenlaista maailmaa ja yrittäjyyttä.

Näiden tarinoiden lisäksi Pikkuyrittäjät-ohjelma esiteltiin koulussa syntyneen Pink Lemon -nimisen smoothieyrityksen kautta teema teemalta ja lisäksi kirjan lopusta löytyy osio kesätyön hakemiseen ja kesäyrittäjyyteen liittyen sekä sanasto, jossa erilaisia teemaan liittyviä termejä selitettynä.

Kirjan sparrailussa kannattaa hyödyntää myös lähipiiriä tai muita kokeneita henkilöitä, jotta kirjan konsepti kirkastuu ja tarkentuu. Itse juttelin monien Pikkuyrittäjät-ohjelman kautta tutustumani kanssa ja sain monia hyviä vinkkejä. Sain myös kriittistä palautetta, joka auttoi miettimään asiaa tarkemmin. Lisäksi tutustuin Sakari Turuseen, joka on haamukirjoittaja ja Amazon-spesialisti. Hänen webinaari olikin yksi projektin lähtölaukauksista. Hänen kanssaan tulemme varmasti sparrailemaan jatkossakin eri kirjaprojekteista - jos tästä ensimmäisestä nyt selvitään kuin jaloin :)

Yhteenveto
Hyvä ja toimiva konsepti on tärkeä, mutta on hyväksyttävää, että se muotoutuu vielä kirjoitusprosessin aikana. Pidä kirjan konsepti kuitenkin koko ajan mielessä äläkä anna fokuksen karata!

Testaa ideaa ulkopuolisilla pitkin matkaa ja pyydä heitä kommentoimaan kriittisesti (yleensä palaute on “Tosi hyvältä näyttää”, joka on toki tärkeää ja motivoivaa, mutta ei ehkä kuitenkaan edistä asiaa). Vaikka tiukka palaute saattaa hieman sattua, auttaa se sinua terävöittämään konseptiasi. Älä lannistu, vaan ota palautteista onkeesi sopivasti, mutta älä liikaa. Kyse on sinun kirjasta ja sinun visiostasi. On normaalia, ettei kaikki jaa sitä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi toimia!



Kohderyhmä

Tämä olikin vaikea juttu ja asia joka on tietyllä tavalla pyörinyt mielessäni aina julkaisupäivään asti ja varmasti vasta aika tulee sitten näyttämään miten kirja otetaan eri kohderyhmissä vastaan.

Onko kirja suunnattu alakoululaisille lapsille? Jos on, miten tämä tulisi huomioda tekstissä? Entä jos kirjassa on näitä vanhempien nuorten tarinoita, olisivatko 15-18 -vuotiaat sittenkin se oikea kohderyhmä? Lapset ja nuoret lukevat nykyään entistä vähemmän ja katsovat mieluummin Youtubea. Kiinnostaako tällainen kirja edes ketään lasta tai vanhempaa nuorta?

Ja entä vanhemmat? Mitäpä jos kirjassa olisi myös sellaisia tarinoita, jotka voisivat kiinnostaa nuorten vanhempia ja ehkä tarjota inspiraatiota ja ajatuksia yrittäjyysasioista puhumiseen kotona?

Niputin nämä kaikki kohderyhmät "koko perheen yrittäjyyskirja" -teeman alle. Ehkä "koko perhe" on aika laaja kohderyhmä, mutta uskon, että onnistuimme tekemään sellaisen kirjan josta löytyy mielenkiintoista luettavaa niin alakoululaiselle, yläkoululaiselle kuin heidän vanhemmilleenkin!

Yhteenveto
On tärkeää tietää kenelle kirjoitetaan. Monet kirjaprojektin aikana tehdyt päätökset liittyvät kohderyhmään: tekstin tyyli, valitut tarinat, taittotyyli, markkinointi.. Omassa projektissa kohderyhmä liikkui hiukan kohti vanhempia nuoria ja nuorten vanhempia kirjoitusprosessin edetessä. Kohderyhmä oli kuitenkin mielessä lähes joka päivä - ja välillä öisinkin.



Tarinoiden valinta

Samalla kun tuskailin kohderyhmän kanssa, mietin kuumeisesti kirjaan sopivia tarinoita. Ja nehän tietysti viime kädessä myös vaikuttaisivat siihen, millaiselle kohderyhmälle kirja sopisi.

Tein pitkän longlistin erilaisista yrityksistä. Mietin niin vanhoja, pitkään toimineita kaikkien tuntemia yrityksiä, kuin tuoreempiakin tapauksia. Mietin myös erilaisia toimialoja ja yrittäjiä eri puolilta Suomea ja joukossa pitäisi olla tietysti myös sopivasti naisia ja miehiä (ja tyttöjä ja poikia). Mietin, oliko yrityksessä tai yrittäjässä jotain erityisen kiinnostavaa kulmaa, joka voisi kiehtoa lukijaa? Oliko yritys käynyt vaikkapa konkurssin partaalla? Oliko yrittäjällä jotain sellaista ominaisuutta, mikä erottaisi hänet muista yrittäjistä?

Kun longlist oli valmis, lähettelin viestejä monille tutuille ja pyysin heitä valitsemaan omasta mielestään viisi mielenkiintoisinta ja ehdottamaan omia suosikeitaan myös listan ulkopuolelta.

Lähetin listan myös poikani Vilhon opettajalle, joka laittoi 5. -luokkalaiset valitsemaan myös omat suosikkinsa. Tulos oli osittain jopa yllättävä!

Suosituin yritys olisi lapsille ollut Fazer, mutta en kokenut sitä tähän kirjaan optimaaliseksi. Tuloksista nousivat esiin myös Hesburger, Duudsonit, Superpark ja esport-yritykset. Myös Marimekko, Jungle Juice Bar, Rovio ja Supercell saivat kivasti ääniä.

Valinta oli todella vaikea ja monta hyvää tarinaa jäi pois. Ehkä niitä valitaan sitten seuraavaan kirjaan.. :)

Koska kirjassa kerrotaan myös Pikkuyrittäjien syntytarina, halusin tuoda ohjelman esiin myös ihan käytännössä sellaisena kuin se tänä päivänä kouluissa on. Tähän valikoitui Vantaan Kivimäen koulusta mainio neljän tytön Pink Lemon -niminen smoothieyritys, jota olin päässyt coutsaamaan syksyllä 2019 kun vedin Pikkuyrittäjät-ohjelmaa Vilhon koulussa. Haastattelin tyttöjä ja kävimme ikään kuin uudestaan läpi tuon koko syksyn mittaisen ohjelman teema teemalta. Aina liikeidean keksimisestä brändäämiseen, hissipuheisiin, sloganeihin, markkinointiin, hinnoitteluun ja lopulta myyntitapahtumaan asti.

Onneksi kaikki mukaan lopulta valitut hahmot suhtautuivat kirjaideaan positiivisesti. Muistan vieläkin kuinka makeeta oli kun ensin Duudsonien Jarno kuittasi että mukana ollaan ja sitten soitti Salmelan Heikki ja kertoi, että on mielellään mukana. Jes! Tästähän voisi syntyä jotain!

Vaikka konsepti, haastateltavat ja muut yksityiskohdat olivat enemmän omalla pöydälläni, kävin tiivisti keskusteluita myös Petterin kanssa ja pohdimme kirjaan tuloillaan olevaa kokonaisuutta.

Kaikkia tarinoita ei valittu heti. Halusin myös nähdä, miten haastattelut ja kirjoitustyö lähtisi käyntiin ja millaiset tarinat täydentäisivät kokonaisuuden parhaiten. Vasta ensimmäisten juttujen myötä kirjan tyyli ja sopivat tarinat alkoivat hahmottumaan. Koska haastatteluja tehtiin pitkin alkuvuotta ja kevättä, jätimme viimeisten tarinoiden valinnat melko viime tinkaan. Miksi turhaan haastatella jotain tarinaa helmikuussa, kun varsinaiseen kirjoitustyöhön ehdittäisiin vasta huhtikuussa. Tuossahan ehtii minunkaltaisella henkilöllä mieli ja ajatukset muuttumaan jo moneen kertaan!

Viimeisimpien joukossa soitin Parpalan Jennille, johon olin tutustunut jo aikaisemmin Nuori Yrittäjyys -yhteyden kautta. Kerroin Jennille, että haluaisin ehdottomasti saada hänen tarinansa mukaan, sillä tiesin kyseessä olevan uskomaton taistelija ja todellinen yrittäjä henkeen ja vereen. Kun kerroin puhelussa Jennille kirjasta ja siitä, että haluan hänet mukaan, Jenni sai kyyneliltään vaivoin kerrottua kuinka otettu hän oli ja mielellään käytettävissä. Itsestäni tuntui, että nyt todella osui ja upposi, ja tästä tarinasta tulisi yksi kirjan ehdottomista helmistä. Silti vasta Jennin taustan ja tarinan haastattelussa kuultuani ymmärsin millaisen matkan tämä vajaa kolmikymppinen nainen oli tehnyt. Lakki päästä ja syvä kumarrus. Hyvä Jenni!

Omakustanne vai kustantaja?

Tätä kirjaprojektia ei olisi ehkä koskaan syntynyt ilman, että olisin päässyt seuraamaan Matias Mäenpään ja Anssi Kivirannan toteuttamaa EXIT -kirjaprojektia. Muistan vielä kun olimme Matiaksen, Anssin ja yrittäjäkolleegani Antti Ala-Ilkan kanssa Lissabonissa Websummit -messuilla, kun kaverit kertoivat kirjaideastaan. Kirjaan kerättäisiin 15 yrityskaupan tehneen yrittäjän tarina ja sain kunnian olla mukana kertomassa minun ja Antin perustaman Kotisivukoneen tarinan perustamisesta aina yrityskauppoihin asti.

matiasmikkoanssi.jpeg
Matias Mäenpää, meikäläinen ja Anssi Kiviranta EXIT-kirjan julkistustapahtumassa Helsingissä 2019.

Matias ja Anssi tekivät kirjan omakustanteena ja raivasivat kovalla työllä kirjan kirjakauppoihin ja Hesarin etusivulle asti. Seurasin projektin etenemistä mielenkiinnolla jo tuolloin, mutta erityisesti oman kirjaprojektin aikana kyselin jätkien kokemuksia ja vinkkejä projektiin liittyen. Miten haastattelut kannattaa tehdä? Miten kirja saadaan jaeltua kirjakauppoihin? Kuinka kirjastot huomioidaan? Miten he hoitivat markkinointia ja PR:ää?

Samankaltaisia vinkkejä sain myös Airbnb-kirjan kirjoittaneelta Joonatan Voltilta, joka oli myös tehnyt hiljattain omakustanteen ja olin päässyt siihenkin mukaan kertomaan hieman omia kokemuksia lyhytaikaisvuokrauksesta.

Jos olet tekemässä omaa kirjaa ja erityisesti omakustanteena, yritä löytää muita projektin läpikäyneitä kohtalotovereita ja pyydä rohkeasti apua ja kysy mieltäsi askarruttavia kysymyksiä. Minä voin myös jeesata aiheen tiimoilta.

Juttelin kirjaprojektista myös eräällä tunnetulla kustantajalla olleen ystäväni kanssa, mutta huomasin, että luonteeseeni ja ajatusmaailmaani sopi paremmin se, että tämä kirja tehtäisiin omakustanteena. Ensinnäkin tyypillisesti kustantamojen antama tuki ei välttämättä ole mitenkään ylitsepursuavaa, vaikka hyviäkin esimerkkejä varmasti on. Toisaalta ajattelin myös, että haluan itse hoitaa kustantajan roolin ja mennä sen osalta läpi vaikka harmaan kiven, jos niin vaaditaan. Halusin nähdä tämän prosessin tarkasti. Ehkä seuraava kirjaprojekti voisi sitten olla kustantajan kanssa.

Ehkä isoin tekijä oli lopulta kuitenkin se, että halusin pitää kirjan hinnoittelun ja “vapaakappaleiden” jakamisen omissa käsissäni. Tätä kirjaprojektia ei ole tehty varsinaisesti bisnesmielessä vaan ajatus oli, että normaalin kirjamyynnin lisäksi voisimme tarjota kirjoja suoraan kouluihin ja nuorille järkevällä kustannuksella. Etsiä vaikkapa kumppaneita, jotka lähtisivät mukaan projektiin ja tarjoaisivat kirjoja yhteistyössä kanssamme kouluihin. Tällainen ei olisi ollut samalla tavalla mahdollista kustantajan kanssa ja täytyy sanoa, että tällaiselle tee se itse -miehelle valittu strategia oli enemmän kuin oikea. Toisaalta mietin, että henkilölle jonka vahvuudet ovat enemmän siellä itse kirjoittamisen puolella on kustannussopimus varmasti lottovoitto ja ehdottomasti paras vaihtoehto.

Kustantajan käyttö on mitä ilmeisimmin myös nappivalinta toisessa kirjaprojektissamme, jota olen ollut mukana tekemässä samaan aikaan. Pizzanpaistajat-yhteisömme on kasvanut nopeasti ja Readme.fi -kustantaja otti meihin keväällä yhteyttä pizzakirjan tiimoilta. Tämä projekti on ollut hyvin erilainen, sillä siinä meillä on ollut isompi tiimi tekemässä. Olemme järjestäneet muutamia kuvausviikonloppuja kuvanneet kymmeniä pizzoja kirjan sivuille. Lopputulos tulee olemaan upea ja tämä kirja julkaistaan 4.11.2021. Kirja saadaan markettien ja kirjakauppojen hyllyille ilman omia ponnisteluita ja varmasti ainakin lähtökohtaisesti näkyvämmin kuin oma yrittäjyyskasvatukseen liittyvä kirjamme. Kustantamo tuo tähän projektiin siis sopivasti tukea ja turvaa.

Minulla ei ole tietysti vielä hirveästi vertailupohjaa omakustanteen ja kustantajan väliltä ja kustantajissakin on varmasti eroja. Ymmärtääkseni tavanomaista on, että kustantaja maksaa kirjoittajalle 20% siitä hinnasta, jolla kirja myydään jälleenmyyjille.

Esimerkki jos olisin tehnyt kustantajan kanssa

  • Kirjan suositushinta on 24,90 € (sis. Alv 10%)
  • Kuten myöhemmin tässä postauksessa kerrotaan, annetaan kirjasta Kirjavälitykselle 46% alennus, jolloin kirjan tukkuhinta on 13,45 (sis. alv)
  • Tästä kustantaja maksaisi palkkion 20% = 2,69€ sis. Alv.
  • Eli jokaisesta myydystä kirjasta kirjailijan palkkio on 2,69€ ja ilman alvia 2,45€
  • Omakustanteena kirjoittajalle jää puolestaan tuo koko 13,45 €
  • Toki omakustanteessa maksan itse kaikki kulut: taiton, oikoluvun, valokuvaukset ja tässä tapauksessa myös Petterin palkkion. Lisäksi kaikki markkinointi on omilla harteillani.

Juteltuani monien kirjan tekijöiden kanssa, olen saanut käsityksen ettei kustantaja juurikaan tarjoa markkinointiin lisäarvoa tai tukea. Tietysti kustantajan avulla pääsy kirjakauppoihin ja marketteihin on todennäköisempää ja hyvällä näkyvyydellä näissä kanavissa on iso markkinoinnillinen hyöty. Toisaalta kustantajilla on erilaisia sopimuksia ja omistussiteitä jälleenmyyjiin ja mukaan pääsy vaikkapa Suomalaisen TV-mainoskampanjaan olisi varmasti iso plussa. Se kuka tästä kampanjasta viime kädessä vastaa, en tarkkaan tiedä, mutta luutavasti kustantaja.


Haastattelut

Sovimme Petterin kanssa, että minä hoidan haastattelut ja hän käy ne sitten tallenteelta läpi. Ensimmäinen haastateltava oli Duudsoneiden Jarno Laasala.

Olin valmistautunut haastatteluun hyvin laajalla kysymyspatteristolla ja muistan stressanneeni hieman haastattelua. Oli kuitenkin mukava huomata kuinka kokenut haastateltava Jarno osasi kertoa tarinan selkeästi ja ymmärrettävästi ja haastattelu eteni luontevasti eteenpäin. Olin myös valmistautunut haastatteluun lukemalla Duudsonien oman kirjan, joka tosin loppui jo vuoteen 2014. Osasin siis kysyä sopivia kysymyksiä ja tarttua erityisen mielenkiintoisiin aiheisiin.

Tämän jälkeen haastattelut alkoivatkin sujumaan jo rutiinilla. Hesburgerin Heikin tarina oli niin mielenkiintoinen, että toivon joskus saavani käsiini Heikin elämänkerran ihan omana kirjanaan. Tarinoita riitti aina 60-luvulta asti, eikä muutaman tunnin haastatteluaika tahtonut millään riittää. Palasimmekin vielä myöhemmin asiaan jatkokysymysten myötä.

Heikin tarina pisti myös miettimään sitä, miten erilaista yrittäjyys oli vaikkapa 60- ja 70-luvuilla. Sen arvostus ei varmasti myöskään ollut sellaisella tasolla, kun se tänä päivänä on - vaikka tehtävää tietysti edelleenkin riittää. Myös Heikin kertoma tarina Hesburgerin nimen syntymisestä huvitti ja tämän hauskan jutun löydätkin tietysti kirjan sivuilta.

Jos kokeneilla konkareilla juttua riitti, niin osa nuoremmista yrittäjänaluista puolestaan jännitti haastattelua sen verran, että toisinaan asioita sai tonkia hieman hanakammin. Mutta kaiken kaikkiaan haastattelut sujuivat hyvin ja niitä tehtiin lopulta aina maalis-huhtikuulle asti.

Haastattelin lapsia mm. Käsivarren Lapin Karesuvannolle sijoittuvan Pikkukalat-yrityksen osalta. Tuusulasta mukana oli puolestaan tuolloin 6. luokkalainen, mutta haastatteluhetkellä kahdeksannella luokalla ollut Aaron, jonka hodarifirma oli lukivaikeudesta kärsineelle pojalle koko alakoulun ehkä mieleenpainuvimmista kokemuksista. Kun ensimmäinen yritys oli ajautunut “konkurssiin”, nousi Aaron vielä yrittämään ja kokeilemaan uutta liikeideaa. Yhdessä yrittäjäkolleegansa Veetin kanssa syntyi upea Aaron’s Hotdog -yritys ja onnistuminen, joka ei voi olla vaikuttamatta poikiin myös tulevaisuudessa.

HAVUn Lasse kertoi myöhemmin, että oli positiivisesti yllättynyt kysymyspatteristosta ja siitä, miten monipuolisesti hänen ja HAVUn tarinaa lähestyttiin.

Tein haastattelut kotitoimistoltani Teamsin välityksellä. Pahin pelkoni oli, että parin tunnin haastattelu katoaisi bittiavaruuteen eikä haastattelu tallentuisi asianmukaisesti. Siksi viritin jokaisen haastattelun yhteyteen myös kännykän kuvaamaan ruutua ja tallentamaan varmuuskopion haastattelusta. Onneksi kaikki kuitenkin sujui hyvin eikä teknisiä haasteita ilmennyt.

Yhteenveto
Valmistele haastattelut hyvin. Tutustu yritykseen jo etukäteen, jotta osaat tarttua mielenkiintoisiin asioihin. Varaudu riittävällä määrällä kysymyksiä, mutta anna flown kuitenkin myös viedä - monesti jatkokysymykset heräsivät mieleen vasta sen mukaan miten haastattelu ja tarinan kertominen eteni. Tartu siis mielenkiintoisiin haastattelun aikana esiin tuleviin pointteihin äläkä noudata ennakkokysymyksiä orjallisesti.

Toisaalta huomioi myös haastattelun aikataulu: älä jää junnaamaan jonnin joutaviin vaan vie haastattelua eteenpäin rivakasti. Materiaalia tulisi helposti kymmeniä tunteja, mutta ainakin tässä projektissa se olisi ollut haastavaa. Mikäli olisimme kirjoittaneet syväluotaavan yrittäjyystarinan ja henkilökuvan vaikkapa vain Heikki Salmelasta, haastatteluprosessi olisi ollut erilainen kuin formaatissa, jossa haettiin kompaktia yleiskatsausta yhdeksän eri yrittäjän tarinaan.

Kirjan nimen keksiminen

Yksi vaikeimmista asioista oli kirjan nimen keksiminen. Sen pitäisi kuvata sopivalla tavalla kirjan sisältöä, välittää viestiä “koko perheen yrittäjyyskirjasta” ja olla tietysti iskevä. Ideoin jälleen pitkän listan nimiä ja häiritsin taas kavereita. Laitoin jälleen myös Vilhon koulun 5.luokkalaiset töihin antamaan omat ehdotuksensa ja valitsemaan suosikkinsa longlistiltä.

Olen monesti keksinyt firmoille tai konsepteille vetäviä nimiä, jotka ovat sitten innostaneet ja innoittaneet itseänikin matkan varrella. Vaikkapa Pikkuyrittäjät-nimi, joka syntyi ilman pitkiä pohdintoja, iski heti ja on osoittautunut toimivaksi.

Nyt nimi tuotti kuitenkin paljon tuskaa.

Nimivaihtoehtoja oli paljon, mutta mikään ei iskenyt täysillä. Lopulta Pienestä ponnistaneet nimi alkoi tuntumaan parhaalta ja sitä tuki myös saamani palaute. Nimi on mielestäni hyvä ja se kuvastaa kirjan pohjimmaista ideaa: suuretkin menestystarinat ovat ponnistaneet pienestä alusta. Ja kirjasta löytyy niin suuria menestystarinoita kuin vasta ponnistusvaiheessakin olevia yrityksiä, jotka ovat lisäksi lukijan kannalta helposti samaistuttavia.

Kirjan taitto ja graafinen tyyli

Kirjan taitto ja graafinen tyyli oli yksi projektin tärkeimpiä asioita. Hyvän ja laadukkaan sisällön lisäksi kirjan oli oltava visuaaliselta tyyliltään sellainen, että se sopisi sekä alakoululaiselle lapselle, hieman vanhemmalle nuorelle että heidän vanhemmilleenkin. Taiton ilme ei saisi olla liian lapsellinen, mutta toisaalta alunperinkään ei ollut ajatusta tehdä kirjaa, jossa olisi vain tekstiä.

Valokuvaaja Akin Raskin kautta löysin taittajaksi Kaisa Bergmanin, jonka kanssa vision toteuttaminen onnistui mitä parhaimmin. Kerroin Kaisalle mitä halusin kirjalla kertoa, millaista kohderyhmää olin miettinyt (ja samalla edelleen taistelin kohderyhmän kanssa), millainen olisi tasapaino hyvin visuaalisen ja leikkisän ilmeen ja sitten uskottavan yrittäjyyskirjan välillä. Tehtävä ei ollut suinkaan helppo.

6_Kiffel.jpg

4_Jatka-Juho.jpg

Screenshot_2021-10-07_at_20.28.57.png

Screenshot_2021-10-07_at_20.28.38.png

Lähdimme hahmottelemaan ilmettä ja pääsimme jyvälle jo heti alusta alkaen. Vaikka tyyli sittemmin kehittyi ja muuttui hieman alkuperäistä “rauhallisemmaksi”, täytyy sanoa että tyylistä pääsimme yhteisymmärrykseen hyvin nopeasti. Teimme ensimmäisestä tarinasta testitaiton, mutta kuvien puuttumisen vuoksi lopullista taittoa ei voinut vielä tehdä. Ja olipahan nuo tekstitkin tässä vaiheessa vielä raakileita, sillä ensimmäisen version jälkeen ne piti vielä hioa, hyväksyttää kirjan hahmoilla ja lopulta oikolukea. Näin pääsimme ihan lopullisten taittojen ääreen vasta kesällä.

Alunperin ajattelin, että taittoa voitaisiin tehdä pitkin kevättä kun tarinoita valmistuu ja niitä oikoluettaisiin. Käytännössä homma ei ollut kuitenkaan näin yksinkertaista. Prosessiin kuului ensimmäisen version kirjoitus, sen hiominen, läpikäynti haastateltavan kanssa, korjaukset, oikoluku, oikoluvun käsittely ja sen perusteella hiominen. Lisäksi piti metsästää kuvia vuosien varrelta ja kuvienkin valintaan vaikutti se, mitä asioita tarinassa käsiteltiin. Näin ollen varsinaista taittoa päästiin tekemään vasta alkukesästä ja se jatkui pitkin kesää. Tässäkin vaiheessa taittoa vielä hiottiin ja jokainen muutos saattoi vaikuttaa tekstin juoksutukseen monessa kohdassa. Virheiden mahdollisuus siis kasvoi.


Yhteenveto
Jos kirjasi ei ole pelkkää tekstiä vaan taitto on isommassa roolissa, kannattaa tyyliä hakea jo hyvissä ajoin. Kun taittotyyli on löytynyt, onnistuu kirjan taittaminen jouhevammin. Huomioi, että visuaalisessa kirjassa taittamisen jälkeen tekstiin tehtävät muutokset vaikuttavat moneen paikkaan. Varsin pienikin muutos voi vaatia taittoon isojakin muutoksia ja teksti kannattaakin olla valmis, oikoluettu ja hyväksytetty ennen varsinaisen taiton aloittamista.
Keskustele myös ajossa painotalon kanssa leikkuuvaroista, kuvien resoluutioista, CMYK-väreistä, kuvaprofiileista ja muista teknisistä asioista, jotta ne eivät yllätä loppumetreillä. Täysin ei tältä voitu tässäkään projektissa välttyä ja loppurutistuksessa puski pientä ressiä :)

Oikoluku

Kirjan oikoluku on tärkeä osa kirjantekoprosessia. Sain suosituksen Pirita Lepistöstä, joka tekee oikolukua freelancerina. Otin häneen yhteyttä ja kerroin millaista kirjaa olin tekemässä. Minulla oli jo muutamia tekstejä oli jo valmiina ja muistan kuinka jännitin hänen vastaanottoaan kokeneena tekstin lukijana. En pelkästään sen osalta olisiko tekstissä kirjoitusvirheitä tai että se ei olisi sujuvaa vaan ylipäänsä huomasin jännittäväni hänen mielipidettään koko kirjasta. 

Huoli oli kuitenkin turhaa. Pirita piti kirjasta kävi tekstejä tehokkaasti läpi. Kun sain tekstit takaisin itselleni, mutustelin tarkasti kaikki palautteet. Osa oli selkeitä kielioppihuomioita, jotka tuli joka tapauksessa korjata. Oli hauska huomata Petterin, kokeneen kirjoittajan, tiettyjä toistuvia "manöövereitä" jotka saivat Piritan punakynän laulamaan. Kun myöhemmin juttelin tästä aiheesta Petterin kanssa hän sanoi itsekin huomanneensa palautteen pohjalta käyttävänsä liikaa tiettyjä täytesanoja ja saaneensa tästä tärkeää palautetta oman tekstinsä parantamiseksi myös jatkossa.

Sen sijaan kaikki korjausehdotukset eivät olleet aivan omaan ja Petterin mieleen. Mielestämme osa ehdotuksista oli ehkä kieliopillisesti oikein tai hieman asiallisemmin kirjoitettuja, mutta tekstistä katosi samalla meidän tyyli ja tietynlainen rempseys. En kuitenkaan maininnut tästä Piritalle, sillä halusin hänen haastavan kirjoitustyyliämme ja tietyissä kohdissa päädyimmekin muuttamaan lauseita Piritan ehdotusten mukaiseksi tai kehitimme huomion pohjalta kokonaan uuden tavan sanoa sama asia.

Oikoluku oli sinänsä aika raastavaa hommaa ja myös versioiden hallinta oli avain asemassa. Tallensin aina uudet tekstit tiettyyn kansioon ja siirsin sieltä vanhan version "backup" kansioon. Nimesin tiedostot niin, että pysyin kärryillä kustakin versiosta. Tässä olisi todellakin voinut käydä monta kertaa ohraisesti ja kannattaa todellakin olla tarkkana!

Lopulta kaikki tekstit oli oikoluettu, mutta vielä piti oikoluettaa valmis taitto PDF. Tässäkin vaiheessa löytyi vielä joitakin lauseita, joita ei oltu Word-versiossa huomattu ja lisäksi tavutukset olivat oma juttunsa. Muistan vielä kun sain jo "valmiiseen taittoversioon" 397 korjauskommenttia. Perhana! Mutta valtaosa oli pieniä ja nopeasti korjattavia, joten kyllä siitäkin sitten selvittiin.

Hauskaa oli myös huomata, että kirjoitus- ja oikolukuprosessin myötä aloin katsomaan muitakin tekstejä varsin erilaisella silmällä. Mietin jotain lehtiartikkelia lukiessani kuinka tämän kappaleen olisi voinut kirjoittaa myös jotenkin muutoin. Kieliopppimestaria minusta ei silti ole edelleenkään tullut!

Yhteenveto

Huomioi oikoluku! Kirja ei ole uskottava, jos se vilisee kirjoitusvirheitä. Sokeudut myös itse omalle tekstillesi, etkä näe lopulta enää selkeitäkään virheitä. Toisaalta moni oikolukijan kielioppikommenteista oli sellaisia, mistä minulla ei olisi itselläni ollut pienintäkään hajua ja oli vain syytä luottaa ammattilaisen sanaan! 

Silti kehottaisin miettimään ja olemaan rohkea myös sen oman kirjoitustyylin kanssa. Älä anna oikolukijan muuttaa omaa persoonallista otettasi noin vain. 

Valokuvat

Oli alusta asti selvää, että kirja ei olisi vain tekstiä vaan valokuvat olisivat isossa roolissa. Onneksi olin ottanut runsaasti kuvia Pikkuyrittäjien matkan varrelta ja oli hauska huomata, että jopa Pikkuyrittäjien syntymisen “ensimmäinen sekunti” oli tallentunut videolle ja kuviksi. Hillan ensimmäiset omenoiden poiminnat Aapeli-serkun puusta löytyy videolta ja kuvia löytyi paljon myös “Hillan omenaherkku” -yrityksen kehittämisestä, myyntitapahtumasta ja myöhemmin myös varsinaisen Pikkuyrittäjät-ohjelman pilottitunneilta vuodelta 2013-2014. Kuvia kannattaa siis ottaa ja tallettaa arkistoihin! Samoin olen ottanut tuhansittain kuvia niin Kotisivukoneen, Hostawayn kuin vaikkapa Pizzanpaistajienkin syntymästä alkaen!

Juttelin kirjaprojektista ja kuvien roolista tutun kuvaajan Aki Raskin kanssa, joka on kuvannut Pikkuyrittäjiäkin jo joskus 2014 vuoden tienoilla ensimmäisen kerran. Akin kanssa puhuttiin, että otettaisiin huippukuvat vaivoja säästelemättä.

Copy_of_003_Karesuvanto_2021.jpg

Copy_of_002_Karesuvanto_2021.jpg

Kävimme Akin kanssa kuvausreissuilla Turussa (Hesburger), Raisiossa (Boordigolf), Lapissa Karesuvannolla (Pikkukalat) ja sitten useampia erillisiä keikkoja eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tulipa sitä piipahdettua omassa alakoulussankin Rajatorpassa, vaikka vanha koulu olikin jo purettu ja tilalle rakennettu upea uusi rakennus.

Vain Jätkä-Juhon ja Kiffelin “pääkuvat” tulivat valmiina ja näiden kuvien lisäksi kaivoin kirjan hahmojen arkistoista runsaasti kuvia. Osalta kuvia löytyi oikein liiaksikin asti, mutta esimerkiksi Heikin tarinaan olisi voinut olla kuvia mielellään tarjolla enemmänkin.

20210308_193019.jpg

20210308_193856.jpg

20210318_185213.jpg

Mielestäni kirja sisältää upean kattauksen erilaisia kuvia - niin kirjaa varten otettuja kuin vuosien varrella napattuja elämänmakuisia histooriikkikuviakin. Katso kuvia www.pienestaponnistaneet.fi -sivuilta tai Instagrmista @pienestaponnistaneet

Yhteenveto
Jos kuvat ovat isossa roolissa, valitse hyvä ja joustava valokuvaaja. Käykää projekti läpi, ettei matkan varrella tule yllätyksiä. Tässä tapauksessa reissasimme monissa eri paikoissa ja tämä edellyttää joustavuutta myös kuvaajalta.

Käy kuvaajan kanssa tarkasti läpi myös kirjan konsepti, kohderyhmä ja se mitä kuvilla haetaan. Kuvien ja tekstin tulee synkata keskenään. Kuvaajan pitää tietää mikä on kirjan kohderyhmä ja millaista viestiä halutaan välittää. Myös kirjan fyysinen koko ja mitat vaikuttaa siihen millaisia kuvia otetaan.


Kirjan saaminen kirjakauppoihin

20211003_184133.jpgOmakustanteelle pääsy kirjakauppoihin saatika marketeihin ei ole itsestäänselvyys. Tunku kirjakauppoihin on suurta ja vain hyvin myyvät kirjat saavat hyllytilaa ja näkyvyyttä. Tällöinkin valtaosasta kirjoista on tarjolla usein vain yksittäiskappaleita, eli varasto pidetään hyvin pienenä. Kun yksi kirja ostetaan kaupan hyllyltä, tilataan sitä uusi kappale myymälään.

Kirjojen jakelu kirjakauppoihin ja marketeihin tapahtuu usein jonkin logistiikkatoimittajan, esimerkiksi Kirjavälityksen kautta. Kirjavälitys ei sinänsä juuri promoa tai tarjoa kirjoja jälleenmyyjille, vaan vastaa vain kirjojen toimituksista. Jos esimerkiksi Suomalainen kirjakauppa haluaa 200 kirjaa, toimittaa Kirjavälitys kirjat omasta varastostaan. Kirjavälityksen varastoon toimitetaan myös nk. bufferi, josta Kirjavälitys sitten voi toimittaa täydennyksiä kirjakauppoihin ja marketeihin. Bufferi voi olla muutamista kirjoista kymmeniin ja tietysti satoihin tai tuhansiin.

Peruslogiikka toimii niin, että Kirjavälitykselle annetaan kirjan suositushinnasta -46% alennus. Tähän Kirjavälitys lisää oman katteensa ja myy kirjat jälleenmyyjälle, vaikkapa sille Suomalaiselle kirjakaupalle. Kirjakauppa myy sitten kirjaa haluamallaan hinnalla, toiset edullisemmin ja toiset kalliimmin.

Esimerkki:

  • Pienestä ponnistaneet -kirjan suositushinta on 24,90 € (sis. Alv 10%)
  • Kirjavälitykselle annetaan hinta -46% alennuksella, jolloin kirjan tukkuhinta on 13,45 €
  • Kirjavälitys myy kirjat jälleenmyyjälle lisäämällä päälle oman katteensa, esimerkiksi 20% jolloin hinta jälleenmyyjälle on 16,14€
  • Jälleenmyyjä myy kirjaa joko suositushinnalla tai jollain muulla parhaaksi katsomallaan hinnalla. Pienestä ponnistaneet -kirjan osalta ainakin ennakkoon kuluttajahinnat ovat vaihdelleet 21,80 € - 25,95 € välillä.

Jälleenmyyjillä on Kirjavälityksen kanssa omat diilinsä ja esimerkissä käytetty 20% kate oli vain esimerkki. Tuon logiikan perusteella kirjakaupat voivat tilata kirjaa itselleen ja tietysti mitä paremmin kustantaja (tässä tapauksessa siis minä) on kirjaa onnistunut promoamaan jälleenmyyjille, sitä todennäköisempää kirjan pääseminen valikoimiin on. Sinnikäs yhteydenpito jälleenmyyjiin on avainasemassa.

Mikko_Nurminen_Pienesta_ponnistaneet.jpgItse sain vakuutettua muutamat jälleenmyyjät tilaamaan kirjaa kohtuullisen hyvän määrän, mutta osa marketeista ja kirjakaupoista ei ollut erityisen paljoa juttutuulella. Katsotaan miten myynti lähtee liikkeelle ja miten julkistuksen jälkeen oma markkinointi toimii ja puree.
Lisäksi yksi market-ketju teki tilauksen suoraan minulta ja nämä kirjat toimitan itse heidän omaan logistiikkaprosessiin. Jotkin kirjakaupat voivat ottaa kirjoja myös “myyntitilille”, eli ottavat kirjoja myyntiin mutta maksavat vain kaupaksi menneistä.

Tunnetun kustantajan, vaikkapa Otavan tai Tammen, etu olisi tässä tilanteessa se, että kustannusalan ammattilaisina ja hyvät suhteet omaavina toimijoina heidän kustantamansa kirjat pääsevät helpommin valikoimiin. En toki tunne tätä alaa ja toimintatapoja tarkasti, mutta varmasti myös kirjakaupat ja marketit luottavat siihen, että isommat kustantajat eivät lähde leikkimään sellaisten kirjaprojektien kanssa, joilla ei olisi menestysmahdollisuuksia. Kenties isojen kustantajien ja kirjakauppojen kesken on myös muunlaista vuosidiiliä, markkinointirahaa, omistussuhteita sun muuta. Niin kuin pitääkin.

EXIT-kirjan osalta Anssi ja Matias tekivät mielenkiintoisen peliliikkeen. He ostivat Helsingin Sanomien etusivun mainospaikan, joka lienee vielä nykyäänkin yksi näkyvimmistä mainospaikoista Suomessa. Mainos toimi sekä taktisena mainoskampanjana että uskottavuutta lisäävänä viestinä kirjakauppaketjuille. Kun kirjakaupat huomasivat, että kirjalla on takanaan merkittävää markkinointia ja sitä kautta potentiaalista kysyntää, otettiin sitä hanakammin myös valikoimiin.

Myös kirjastojen tilaukset menevät logistiikkatoimijoiden kautta. Näille minun ei tarvinnut tehdä erikseen markkinointia (toki olisi ehkä voinut tehdä?), vaan kirjastot valitsevat listoilta haluamiaan kirjoja ja tekevät tilauksen. Oli mukavaa saada ihan merkittävän kuuloinen tilaus myös kirjastoihin! Rekisteröidyttyämme Petterin kanssa Sanasto.fi -palveluun, saamme tuloja jokaisesta kirjan lainauksesta 25 sentin verran.

Kirjan tiedot syötetään ONIX-järjestelmään, jonka kautta tiedot päivittyvät automaattisesti useiden markettien ja kirjakauppojen sivuille ja verkkokauppoihin. Tämä on varsin fiksu systeemi, sillä kirjaprojektin tarkennuttua myös monet kirjaan liittyvät tiedot muuttuvat. Päivittämällä tietoja ONIX-järjestelmään, pysyivät eri myyntikanavat melko hyvin ajantasalla (kaikkialle tiedot eivät kyllä tuntuneet aina päivittyvän). Esimerkiksi tässä tapauksessa matkan varrella muuttuivat niin kirjan kansi, sivumäärä kuin esittelytekstikin.

Toinen tekninen juttu, mikä piti myös hoitaa ennen kuin kirja oli valmis myytäväksi: GTIN-koodi, eli viivakoodi joka luetaan kaupan kassalla. Se hankitaan GS1.fi -palvelusta, johon rekisteröitymisen jälkeen generoidaan haluttu määrä koodeja, jotka voidaan tallentaa omalle koneelle ja laittaa sitten kirjan takakanteen. Tämä homma hoitui näppärästi ja koodit sai käyttöön pian rekisteröitymisen jälkeen. Hintaa taisi tulla kuutisen kymppiä.

Yksi kanava kirjojen jakeluun on oma verkkokauppa. Otin verkkokauppaan Visman verkkomaksupalvelun, sillä siinä ei ollut kiinteitä kuukausimaksuja. Verkkokauppa-alustana toimii Woocommerce.

Verkkokaupan kautta tulevat tilaukset pitää tietysti jonkun hoitaa. Tässä tapauksessa sovimme, että Nuori Yrittäjyys ry:n postituksista vastaava tiimi hoitaa myös verkkokauppatilausten postittamisen. Tilaukset käsitellään Woocommercessa, johon on kytketty Pakettikauppa-palvelu. Sen jälkeen ne paketoidaan ja toimitetaan tilaajalle. Tämän voi ulkoistaa myös erilliselle logistiikkatoimijalle, kuten nämä muutamat tutut omakustanteen tekijät ovatkin tehneet.

Yhteenveto
Kustantajan kanssa pääset helpommin kirjakauppojen ja markettien hyllyille. Omakustanteessa aktiivinen yhteydenpito jälleenmyyjille on äärimmäisen tärkeää ja pakollista. Yritä vakuuttaa jälleenmyyjät kirjaideastasi ja mikäli sinulla on tulossa omia markkinointitempauksia, avaa niitä myös tarkemmin ja luo uskottavuutta projektillesi.
Jos oma osaamisesi on enemmän itse kirjan kirjoittamisessa, yritä saada sopimus kustantajan kanssa. Se ei ole välttämättä helppoa.

Oman suoramyynnin osalta kannattaa huomioida myös verkkomaksujen, pakkausmateriaalien ja erityisesti postittamisen hinta, joka on kyllä todella korkea nykyään! Itse postittaminen on myös kova homma, jonka ulkoistamista kannattaa harkita.

Markkinointi ja kumppanuudet

Omakustanteelle itse tehty markkinointi on kaikki kaikessa. Toki ymmärrykseni mukaan markkinoinnista on hyvä huolehtia myös kustantajan kanssa toimiessa, ellei sitten satu kirjoittamaan kirjaa vaikkapa Kimi Räikkösestä tai Teemu Selänteestä. Kustantajan tarjoama markkinointi ei tyypillisesti ole kovin kattavaa.

jatka-juho_2_300x600.jpgItse lähdin rakentamaan markkinointia sekä kumppaniverkoston että oman markkinoinnin kautta.

Ajattelin, että vaikka itseltä löytyy markkinointiosaamista ja Photoshoppikin taipuu auttavasti, tarvitsen apua eri alan ammattilaisilta niin sparrauksen kuin varsinaisen tekemisenkin osalta. Lähdin tekemään yhteistyötä Pizzanpaistajat yhdistyksemme kautta tutustumani Peltosen Mikon ja hänen vaimonsa Minna Säynäjäkankaan pienen ja joustavan Campmedia mainostoimiston kanssa. Aloitimme rakentamalla kirjalle nettisivut ja graafisen ilmeen, jonka kimppuun päästin kun kirjan nimi oli lyöty lukkoon.

Kirjan nettisivuista minulla oli visio mielessäni ja sivuille tuli saada selkeästi esiin niin kirjan tarinat, suosittelijoiden kommentit, kuin myös aiheeseen sopivia “nettisisältöjä”, joita voitaisiin jakaa sosiaalisessa mediassa. Campmedian Minna toteutti visioni kirjan nettisivustosta ja graafisesta ilmeestä paremmin kuin osasin edes haaveilla. Nyt oli tekemisen meininkiä!

Myöhemmin hieroimme myös kuntoon mm. roll-upit, kutsut toimittajille, yrityskumppaniesitteen, eri kokoiset mainosbannerit Google Ads -verkostoon, Kouvolan lakun brändätyn lakupaketin (jaetaan kirjan yhteydessä kumppaneille, palkinnoiksi jne.) ja monia muita tuikitärkeitä markkinointimateriaaleja.

Minnan kanssa jumpattiin myös kirjan etu- ja takakansi, josta Minna näkee varmasti vieläkin painajaisia. Sen verran monta erilaista versiota ja pikkuviilausta noiden viikkojen aikana tehtiin ja aina sinne viimeiselle minuuteille asti kunnes kirjan aineisto toimitettiin painoon. Kävimme myös Mikon ja Minnan kanssa tarkasti läpi kirjan värimaailman, sillä CMYK värit ja perinteinen painomaailma on aivan oma juttunsa. Kyllä siinä taisi mennä toista tuntia kun “maistelimme” erilaisia CMYK-värien sävyjä ja haimme kirjan eri teemoille valittujen värien lopullista väriarvoa.

Osa markkinoinnista toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Esittelin kirjahanketta jo varhaisessa vaiheessa mm. Suomen Yrittäjille ja Suomen Uusyrityskeskuksille, joiden kanssa sovittiin markkinointiyhteistyöstä. Kirjaan toteutettiin kumppaneiden esittelyt ja kirjaa nostettaisiin kumppanien toimesta mm. verkkosivuilla, jäsenkirjeissä, lehdessä, somessa jne.

Screenshot_2021-10-07_at_20.19.17.png

Sovin vastaavanlaisia pienempiä yhteistyökumppanuuksia monien muidenkin toimijoiden kanssa ja tavoitteeni olikin, että kirja näkyisi laajasti erilaisissa teemaan sopivissa yhteyksissä. Esimerkiksi Kasvu Open, Finnish Business Angels Network (Fiban), Yrittäjänaisten tapahtuma ja monet muut tärkeät ja yrittäjyyteen liittyvät tapahtumat/toimijat lupasivat tehdä yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Käytännössä näiden toimijoiden kanssa toteutettiin somenäkyvyyttä, annettiin kirjoja sopiviin tilanteisiin vaikkapa tapahtuman puhujille lahjoitettavaksi, arvontoihin/skaboihin palkinnoiksi jne. Näin kirja olisi mukavasti esillä monissa tärkeissä tapahtumissa!

Lisäksi kontaktoin monia julkisuudesta tuttuja yrittäjiä ja vaikuttajia, joille kävin viemässä oman kappaleen kirjasta ja ottamassa selfieitä. Lisäksi otimme muutamien yrittäjien (aikuisia, nuoria, pikkuyrittäjiä) kanssa ihan kunnon videokommentit videoguru Tatun kanssa. Näistä videoista toteutettiin mainoksia Youtubeen.

Minulle tämän kirjan markkinointi ei ollut vain kirjan markkinointia, vaan katsoin koko kirjaprojektin olevan tärkeä osa Pikkuyrittäjät-ohjelman markkinointia ja jos saamme kirjan avulla uusia kouluja mukaan ohjelman käyttäjäksi, olen tyytyväinen. Siksi en säästellyt markkinoinnin kanssa vaan pyrin ottamaan kirjasta kaiken irti sekä suoran myynnin että Pikkuyrittäjien brändin kasvattamisen näkökulmasta.

Toteutettuja markkinointitoimenpiteitä:

  • Google Ads mainokset, erilaisia bannereita
  • Facebook ja Instagram-mainonta
  • Youtube-mainonta (kuvasimme ystäväni Tatun kanssa videoita mm. Pikkuyrittäjien ja tunnettujen yrittäjien kanssa)
  • Vierailut podcasteissa (monta yhteydenottoa ja kohtuullinen onnistumisprosentti)
  • TikTok mainonta ja sisältö Lukan kanssa
  • Maksettu IG-mainonoskampanja Pinkku Pinskun kanssa
  • Rollupit
  • Julkkarit
  • Influenssereiden kontaktointi ja kirjan lähettäminen
  • Kumppaneiden kanssa sähköpostit, verkkosivut, some, lehti


Lopputulos

3D_kirjankansi_verkkokauppaan.jpgKirja lähti painoon elokuun lopussa. Täysin ei säädöltä voitu välttyä ja lopussa oli pienimuotoinen ressi siitäkin huolimatta, että projekti oli kaikin puolin aikataulussa tai oikeastaan edellä aikataulua koko ajan. Säätö oli kuitenkin teknistä ja saatiin lopulta valmiiksi.
Kolmisen viikkoa myöhemmin ensimmäiset kirjat saapuivat minulle ja oli se aikamoinen fiilis avata pahvilaatikko ja ottaa käsiin ensimmäinen oma kirja. Mun ja Petterin kymmenen kuukauden työ oli nyt konkreettisesti käsissä. Wau!

Värit olivat upeat eikä ensi tsekkauksella löytynyt toistaiseksi kuin yksi pieni kirjoitusvirhe :)

Ensimmäinen painosmäärä oli 5 000 kappaletta ja kirjaa on tilattu ennakkoon varsin mukavasti. Se löytyy niin Prismojen, Suomalaisen kirjakaupan kuin Akateemisenkin hyllyistä, vain muutama mainitakseni. Lisäksi kirjaa on hankittu kirjastoihin upea määrä!

Yhteenveto
Pitkä projekti, joka antoi todella paljon. Joka toinen päivä tuntui että projektista ei tule mitään ja joka toinen päivä usko oli kova. Kirjaprojektin osalta oleellista on lähteä liikkeelle ja edistää hommaa määrätietoisesti, vaikka välillä usko voisikin horjua. Se on normaalia. Valtaosa kirjaprojekteista jää laatikkoon eikä koskaan näe päivänvaloa.

Julkkarit

Sen kerran kun tällainen kirjaprojekti toteutetaan, niin täytyyhän sitä myös juhlistaa julkkareilla! Mietin kirjan julkaisun ajankohtaa ensinnäkin tietysti sillä perusteella koska kirja olisi valmis, mutta myös sen perusteella mikä olisi optimaalinen ajankohta. Ei syyslomalla, ei Yrittäjän päivänä (liikaa kohinaa), ei maanantaina eikä perjantaina. Päiväksi valikoitui keskiviikko 6.10. ja nyt piti enää miettiä paikkaa ja kutsua jengiä paikalle.

Pohdin aluksi VALO Hotellia, mutta lopulta Helsingin keskusta tuntui kuitenkin sopivimmalta. Kävin ensin katsomassa Vltavan Havel-kabinettia, mutta se oli auttamatta liian pieni. Lopuksi paikaksi valikoitui Sokos Hotel Vaakunan 10. kerros, jonne kutsuin niin omia kavereita, Nuori Yrittäjyys ry:n henkilökuntaa, tuttuja yrittäjiä kuin toimittajiakin. Toimittajia on vaikea saada paikalle, mutta jokusen onnistuin kuitenkin saamaan ja sen lisäksi lähetin kirjasta tutustumiskappaleet tärkeimpien medioiden toimituksiin.

IMG_20211007_162706.jpg

IMG_20211007_162852.jpg

IMG_20211007_162935.jpg

Pienesta_Ponnistaneet_Julkka_Fiiliskuvia-9.jpg
Tunnelmia julkkareista

Pienesta_Ponnistaneet_Julkka_Fiiliskuvia-32.jpg
Mikko ja kirjastakin tuttu yrityskummi Sarita Saloheimo

Pienesta_Ponnistaneet_Julkka_Fiiliskuvia-29.jpg
Duudsoneiden Jarno Laasala

Pienesta_Ponnistaneet_Julkka_Fiiliskuvia-23.jpg
Pinkku Pinsku

Pienesta_Ponnistaneet_Julkka_Fiiliskuvia-2.jpg

Pienesta_Ponnistaneet_Julkka_Fiiliskuvia-19.jpg
HAVUn Lasse Salminen

Jotta julkkareissa olisi jotain spesiaalia, pyysin kirjastakin tuttua Aaronia tulemaan “yhtiökumppaninsa” Veetin kanssa tarjoilemaan Aaron’s hotdogeja vieraille. Pojilla oli muutamia vuosia sitten koulussa tuon niminen hodarifirma Pikkuyrittäjät-ohjelmassa.

Lisäksi sain muutaman mutkan kautta järjestettyä paikalle kaksi nuorta muusikkoa, jotka soittivat kitaraa ja lauloivat taustalla.

Julkkareihin saapui lopulta paikalle lähes 70 henkilöä!

Entä äänikirja?

Kirjasta on tarkoitus tehdä myös äänikirja ja olen siitä itse asiassa erittäin innoissani. En ole itse ollut koskaan kovin hyvä lukemaan kirjoja ja vasta muutama vuosi sitten innostuin äänikirjoista. Sen jälkeen onkin tullut kuunneltua kymmenittäin äänikirjoja. Äänikirjan osalta asiat etenevät kuitenkin vasta myöhemmin tänä vuonna.


Rahoitus

En avaa tässä nyt kirjan rahoitusta kovin yksityiskohtaisesti, mutta jos olet kiinnostunut kirjaprojektista tarkemmin niin voin kertoa vinkkejä rahoitukseen myös hieman yksityiskohtaisemmin,

Tässä tapauksessa kirjan rahoitus koostui ainakin seuraavista elementeistä:

  • Kirjamyynti: vaikka tämän kirjaprojektin tavoitteena ei olekaan ensi sijaisesti maksimaalinen tuotto, on kirjan myynnistä saatavat tulot tietysti merkittävässä osassa. Sain myytyä kirjaa jo ennakkoon melko mukavasti marketteihin ja kirjakauppoihin, mutta tietysti aika näyttää miten paljon myyntiä lopulta syntyy

  • Säätiöt: koska tämä kirja oli osittain Pikkuyrittäjät-ohjelman markkinointia ja yrittäjyyskasvatustyötä, saimme kirjalle tukea Yksityisyrittäjäin säätiöltä. Erilaisia säätiöitä ja kirjallisuuden edistämiseen tähtääviä rahoituksia on tarjolla laajasti ja ne kannattaa kartoittaa. Uskoisin, että monenlaisiin teemoihin löytyy sopivia säätiöitä, joiden tavoitteisiin juuri sinun kirjasi teema voisi sopia.

  • Yrityskumppanit: tarjosin kirjaa myös erilaisille yrityksille konkreettiseksi tavaksi kannustaa nuoria yrittämään ja näkymään siinä ohessa positiivisessa hyvänmielen hankkeessa. Sain mukaan useita yrityksiä, jotka ostivat 100-500 kirjaa per yritys jaettavaksi kouluihin.

Kirjoittajille on tarjolla myös ainakin kirjailija apurahaa, mutta en ole varma kuinka helposti sellaista on saada. Kilpailu lienee melko kovaa.


Nyt keskitytään kirjan markkinointiin ja kierretään monenlaisia upeita podcasteja ja jatketaan yhteismarkkinointia kumppaneiden kanssa.

Jos projektista heräsi kysymyksiä tai haluat kommentoida jotain, niin laita ihmeessä viestiä ja ollaan yhteyksissä!

Ja kirjan voi tilata osoitteesta www.pienestaponnistaneet.fi ja kampanjakoodilla EXIT saat kaupan päälle EXIT vol. 1 -kirjan :)

Avainsanat: pikkuyrittäjät, kirja


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini