Pitkän ja raskaan lennon jälkeen saavuin vihdoin Rio de Janeiron lentokentälle. Passijonossa vierähti tovi, mutta lopulta pääsin ulos kuumuuteen. Lentokentän pihalla oli kaksi taksijonoa. Lentokentän sertifioimiin ja sitten ihan normaaleihin. Kyselin vähän eroja näiden kahden välillä ja minulle sanottiin vain, että kannattaa ottaa ensimmäinen vaihtoehto - "it is much safer". Taksimatka kesti toista tuntia ja kuljettajaksi oli valikoitunut selkeästi kuuro vanhempi setä. Ensin ajettiin puolimatkaa hätävilkut päällä todella ärsyttävää "tiktak" ääntä kuunnellen. Lopulta kun hän huomasi ottaa ne pois päältä, tajusin hänen olevan myös sokea. Pimeää tunnelia ajettaessa hän tihrusti jatkuvasti silmälasiensa alta ja yritti pysyä kaistallaan.
Lopulta pääsin hotellille, mutta huoneeni ei ollut vielä valmis. Jätin laukut hotellille ja lähdin kävelemään Cobacabana beachille, jonka varrella hotellini sijaitsee. Onpas mahtava biitsi! Cobacabana lienee yksi tunnetuimmista rannoista ja mittaa sillä on useita kilometrejä. Rannalla oli paljon ihmisiä ja pistäydyin rantakuppilassa pienellä välipalalla meininkiä ihmetellen.
Kaupunki tuntuu ihan turvallisenoloiselta kaikesta pelottelusta huolimatta. Toisaalta en taida juurikaan erottua paikallisista upean ruskettuneen ihoni, treenattujen lihaksieni ja capoeiraa muistuttavan liikkumiseni ansiosta. Minulla ei siis ole mitään hätää!
Paikallinen metro on todella siisti
Pistäydyin päivällä vielä paikallisen Finpron järjestämällä lounaalla ja iltapäivästä lähdimmekin sitten JCI World Congressin avajaisiin. Meininki oli aika hieno. Suomalaisia oli paljon paikalla, suomiliput heiluivat ja tunnelmaa oli. Jatkobileissä juomaa ja ruokaa riitti. Parin tunnin huonot unet lentokoneessa viimeisen reilun 40 tunnin aikana kuitenkin verottivat hiukan jaksamista ja painelin ajoissa hotellille. Luulenpa, että taidan keskittyä loppureissun seikkailemiseen JCI juttujen sijaan ;)
Varasin keskiviikkona liput uuden suosikkijoukkueeni Flamengon Cup -otteluun (Copa do Brasil) Goiasia vastaan. Ottelu pelataan legendaarisella Maracana stadionilla, jonne mahtui aikaisemmin peräti 200 000 katsojaa! Nykyään stadion on hiukan pienempi. Cup ottelu on Flamengolle tärkeä ja uskon että paikalle tulee paljon fanaattisia brassikatsojia! Huikeaa nähdä tällainen ottelu juuri täällä.
Nyt nappaan paikallisbussin ja lähden kohti Jeesus -patsasta. Siitä seikkailusta lisää myöhemmin!
Pitkän ja raskaan lennon jälkeen saavuin vihdoin Rio de Janeiron lentokentälle. Passijonossa vierähti tovi, mutta lopulta pääsin ulos kuumuuteen. Lentokentän pihalla oli kaksi taksijonoa. Lentokentän sertifioimiin ja sitten ihan normaaleihin. Kyselin vähän eroja näiden kahden välillä ja minulle sanottiin vain, että kannattaa ottaa ensimmäinen vaihtoehto - "it is much safer". Taksimatka kesti toista tuntia ja kuljettajaksi oli valikoitunut selkeästi kuuro vanhempi setä. Ensin ajettiin puolimatkaa hätävilkut päällä todella ärsyttävää "tiktak" ääntä kuunnellen. Lopulta kun hän huomasi ottaa ne pois päältä, tajusin hänen olevan myös sokea. Pimeää tunnelia ajettaessa hän tihrusti jatkuvasti silmälasiensa alta ja yritti pysyä kaistallaan.