Miten turisteja huijataan?

Maailmalla seikkaillessani törmään erilaisiin huijauksiin ja huijausyrityksiin. Joskus niihin höynähtää itsekin, mutta monesti ne ovat varsin pieniä ja harmittomia ja jopa pieni lisämauste erilaisiin kulttuureihin tutustuessa. Joskus eteen tulee tilanteita, joissa on syytä epäillä huijausta, mutta sitä ei vain haluaisi olla niin skeptinen kaikkea kohtaan. Samalla nimittäin saattaa mennä ohi myös ihan todellisia tilanteita, joissa paikallinen ihminen ottaa kontaktia ja haluaisi vilpittömästi näyttää kaupunkia tai kysellä kotimaastani.

Tässä lyhyesti muutamia huijaustapauksia, joihin olen törmännyt:

1. Kerjäläisen kanssa kauppaan, Mumbai
Mumbaissa törmäsin temppuun, jossa nuori kerjäläistyttö tuli juttelemaan eikä edes aluksi vaikuttanut varsinaisesti kerjäläiseltä. Lopulta olin jo valmis antamaan pienen taskurahan tytölle, mutta tämä sanoi, ettei hän saa kerjätä eikä ottanut rahaa vastaan. Sen sijaan hän sanoi, että olisi kiva jos ostaisin hänelle viereisestä kioskista riisiä ja maidonkorviketta. Arvasin tässä kohtaa jo, että kyse oli jonkinlaisesta vedätyksestä, mutta pistäydyin kuitenkin kioskilla. Siellä oli tarjolla kuitenkin todella kalliita tuotteita, sillä kauppias oli mukana jekussa. Ostin hieman riisiä, mutta en överihintaista maidonkorviketta. Tyttö hermostui eikä riisikään oikein kelvannut - hänellä oli kuitenkin jo "kala koukussa", mutta ei saanut aivan vietyä hommaa maaliin. Myöhemmin olen lukenut näiden olevan hyvin tyypillisiä kikkoja monissa maissa.

2. Korvanputsaajat, Goa
Goalla törmäsin useasti erikoiseen temppuun. Kadulla kävellessäni mieshenkilö huusi metrin päästä että minulla on korvassa isot köntsät. Ihmettelin tietysti että mistä oikein on kyse ja kaveri tuli lähelle ja mukamas nappas köntsän tikulla korvastani. Tikussa oli valmiina köntsät, jotka eivät tietystikään tulleet korvastani ja hän ehdotti korvien putsausta maksua vastaan (tai ehkä maksua jo tästäkin jeesistä). Lisäksi olen lukenut, että toimenpiteen yhteyteen voi liittyä taskuvarkauden teko kun turisti on hämmentynyt ja tilanne käy nopeasti. Samaa temppua tehdään myös esim. likaamalla huomaamattomasti turistin kengät ja seuraava kaveri tarjoaa pian apua kenkien putsauksessa muiden "putsatessa" samaan aikaan hölmistyneen turistin taskut.

3. CD-levyn tarjoajat, Hollywood
Hollywoodissa törmäsin isohkoihin kavereihin, jotka jakoivat aktiivisesti omia omakustanne cd-levyjään. Jos hölmistynyt turisti kiinnittää kaveriin huomiota, hän kysyy heti "Mistä olet kotoisin?", "Mikä sun nimi on?" ja kirjoittaa turistin nimen CD-levyn pintaan ja ojentaa sen.

Nyt hän pyytää lahjoitusta omakustanteen rahoittamiseksi ja kun turisti tässä kohtaa huomaa, ettei kyse ollutkaan ilmaisesta levystä, hän sanoo ettei halua sitä ja antaa sen takaisin. Silloin kaveri alkaa valittamaan ettei hän voi sitä enää käyttää kun siinä on jo turistin nimi kirjoitettuna ja painostaa hämmentyneen turistin maksamaan. Näitä kavereita oli paljon.

4. Taksikuskit
Taksit ovat ehkä perinteisin paikka tulla huijatuksi. Ensimmäinen virhe on ottaa taksikuski uudessa kaupungissa heti lentokentän aulassa, jossa aktiiviset ja jopa aggressiiviset kuskit tarjoavat kiinteähintaisia kyytejä juuri kaupunkiin saapuneelle turistille.

Joissain kaupungeissa, esim. Mumbaissa ja Goalla olikin viranomaisten ylläpitämä systeemi, jossa jonotettiin tiskille, josta ostettiin taksivoucheri haluttuun kohteeseen ja voucherilla kuski sitten vei turistin perille "oikeaan hintaan".

Lisäksi taksikuskit saattavat joskus pyrkiä sopimaan kiinteän hinnan tai jättää laittamatta taksamittarin päälle lähtiessä. Kannattaakin aina tsekata että mittari raksuttaa. Mittaria kannattaa myös pitää silmällä, sillä Vietnamissa törmäsin siihen, että alkuun normaalisti ruksuttanut mittari alkoikin yhtäkkiä ruksuttaa ainakin 2-3 kertaista vauhtia! Huomattuani tilanteen pyysin kuskin jättämään minut saman tien kadun varteen.

Usein taksikuskit puhuvat huonosti englantia eikä monien kuskien kanssa edes tule juteltua. Toisinaan he saattavat kuitenkin myös kysyä vaihvihkaan olenko ensimmäistä kertaa kaupungissa. Jos vastaan "Kyllä", voi kuski rauhassa valita vähän pidemmän reitin kohteeseen. Siksi tähän kannattaakin vastata yleensä kaupungin olevan tuttu.

5. Rahan lainaajat hätätapauksessa, Malaga
Hyvin perinteinen kikka on myös lainata rahaa jonkin hätätapauksen vuoksi. Malagassa yksi irlantilainen kaveri tuli pyytämään 50 euroa koska hänen autonsa oli varastettu ja hänen piti päästä alueelta hotellille. Hän ottaisi seuraavana päivänä yhteyttä ja maksaisi lainan korkojen kera takaisin tililleni. Yleensä stoorit saattavat olla hieman enemmän dramaattisia ja tunteisiin vetoavia, jolloin hölmistyneen turistin auttamisen halu ottaa vallan.

6. Rahanvaihtajat
Ehkä kuitenkin kaikkein perinteisimmät huijarit ovat kadulla rahaa vaihtavat veijarit. Kun rahanvaihtaja laskee rahoja, tulee hänen ympärille hirveä hässäkkä muiden juonessa mukana olevien toimesta ja näppärästi rahatukko vaihtuukin pelkäksi paperiksi. En ole näihin tosin törmännyt pariin kymmeneen vuoteen sillä ei ole tullut mieleenkään vaihtaa rahaa kadulla.

7. Katutaiteilijat
Kaikissa kaupungeissa on erilaisia katutaiteilijoita, joista osa tekee myös temppuja joilla "näppärä turisti" voisi helposti tuplata rahansa. Pöydällä on kolme mukia, joista yhden alle laitetaan pieni pallo. Kaveri vaihtaa nopeasti mukien järjestystä ja turisti luulee pysyvänsä perässä. Käytännössä aina turisti kuitenkin arvaa mukin väärin ja menettää rahansa.

Täällä on itse asiassa blogipostaus aiheesta, josta näkee kuinka näppärä pelinhoitaja onnistuu siirtämään pallon mukista toiseen huomaamatta ja näin ollen tarkkasilmäinenkin turisti jää nuolemaan näppejään.

Joskus pois lähtiessä perääsi saattaa juosta myös "toinen turisti", joka tulee kertomaan tietävänsä että kyse on huijauksesta, mutta hän osaa käräyttää huijarin. Uusi yritys ja sinne meni loputkin rahat :) Itse asiassa pelinhoitajan ympärillä parveilevat muut henkilöt ovat mukana juonessa ja vakuuttavat turistilla olevan nyt huikea sauma tuplata rahansa. Tähän jekkuun menin jossain eurooppalaisessa pääkaupungissa 90-luvun lopulla.

Lisäksi monesti tulee tietysti "huijatuksi" katukaupustelijoiden kanssa, joille maksaa tuotteesta liikaa vaikka tinkivaraa olisi vielä ollut. Tämä ei kuitenkaan ole huijausta, vaan kyse on tinkimistaidoista. Joka reissulla tulee tilanteita, jossa tajuan tinkimisen jälkeen maksaneeni vieläkin monta kymmentä prosenttia liikaa, mutta yleensä tuotteen hinta on niin mitätön, että menetys on muutamien eurojen (tai jopa kymmenien senttien) luokkaa. Lisäksi kun puhutaan pienihintaisista tuotteista ja erityisesti käsitöistä, ei sitä oikeastaan haluakaan tinkiä aina aivan tiukinta hintaa.

Millaisiin huijauksiin sinä olet törmännyt?