Goa on Intian pienin ja vaurain osavaltio. Majoituin Pohjois-Goalle Calanguten alueelle, jossa on pitkä, kilometrien mittainen ranta. Rantoja on toki Goa täynnä ja kuuleman mukaan tämä pohjoinen on vilkkaampaa aluetta kuin rauhallisempi Etelä-Goa. Lähdin kävelemään hotellilta ilman sen suurempia suunnitelmia ja huomasin pian, että tuttu intialainen liikenne mopoineen, autoineen, riksoineen ja tiellä vilistävine eläimineen oli sellaista kuin se nyt Intiassa kuuluu ollakin.
Poikkesin isommalta tieltä pikkutielle tarkoituksenani mennä kohti rantaa. Tämän pienen hetken olikin rauhallista kävellä ja pienellä hiekkatiellä ei juuri autoja tai edes muita ihmisiä näkynyt. Törmäsin pieneen kiskaan, jossa oli Suomen lippu. Kävin jututtamassa omistajaa ja hän kertoi että heille on paljon suomalaisia asiakkaita ja ystäviä. Ostokseni hinnan hän kertoi Suomeksi.
Goa on Intian pienin ja vaurain osavaltio. Majoituin Pohjois-Goalle Calanguten alueelle, jossa on pitkä, kilometrien mittainen ranta. Rantoja on toki Goa täynnä ja kuuleman mukaan tämä pohjoinen on vilkkaampaa aluetta kuin rauhallisempi Etelä-Goa. Lähdin kävelemään hotellilta ilman sen suurempia suunnitelmia ja huomasin pian, että tuttu intialainen liikenne mopoineen, autoineen, riksoineen ja tiellä vilistävine eläimineen oli sellaista kuin se nyt Intiassa kuuluu ollakin.
Paikat vaihtuu - kaaos pysyy!
Välillä oli sentään rauhallisempaa kun otin pikkupolun kohti rantaa.
Poikkesin isommalta tieltä pikkutielle tarkoituksenani mennä kohti rantaa. Tämän pienen hetken olikin rauhallista kävellä ja pienellä hiekkatiellä ei juuri autoja tai edes muita ihmisiä näkynyt. Törmäsin pieneen kiskaan, jossa oli Suomen lippu. Kävin jututtamassa omistajaa ja hän kertoi että heille on paljon suomalaisia asiakkaita ja ystäviä. Ostokseni hinnan hän kertoi Suomeksi.
Lopulta löysin tieni rannalle ja lähdin kulkemaan sitä pohjoisen suuntaan. Rannalla ei ollut vielä paljoa väkeä, mutta pieniä baareja oli vieri vieressä. Kaikki keskenään lähes identtisiä, kaikissa "Free Wi-fi" ja enemmän tai vähemmän asiakkaita. Baareissa liehuvien lippujen perusteella täällä on aika paljon venäläisiä matkaajia, joille ruplan alamäki on varmasti tuonut omat haasteensa. Kävelin rannan aivan päähän asti ja nousin takaisin kaupungin puolelle vilkkaan liikenteen sekaan. Kävin pienessä kahvilassa limpparilla, jonka paikallinen Pikkuyrittäjä minulle myi. Toisesta putiikista ostin pari Angry Birds villapipoa - juuri muita vaateostoksia en täällä ole tainnutkaan tehdä. Angry Birdsiä näkee siellä täällä, mutta ei mitenkään erityisen paljon.
Paikallinen Pikkuyrittäjä myi minulle cokiksen.
Lopulta saavuin takaisin hotellille, jonne menin hieman hengähtämään.
Kellon 14 huitteilla lähdin takaisin kaupungille. Nyt kävelin toiseen suuntaan ja hieman yllätäen saavuinkin jälleen rannalle. Ensin kuvittelin tämän olevan eri ranta, mutta pian huomasinkin vain tulleeni samalle rannalle eri reittiä pitkin. Nyt rannalla oli todella runsaasti porukkaa nauttimassa lauantaipäivästä. Mittarissa oli varmastikin n. 34 astetta ja vesi oli miellyttävän lämmintä.
Näillä Pikkuyrittäjillä oli hyvä bisnes. Olivat kyhänneet ukon istumaan tuolille pullo povitaskussa ja pyysivät rahaa kuvauksesta. Maksoin 50 rupiaa, eli n. 70 senttiä.
Nyt rannalla oli jo enemmän porukkaa. Monet paikalliset uivat kaikki vaatteet päällä :)
Rannalla oli baareja vierivieressä ja kaikki tarjosivat ilmaista wifiä. Tosin yksi paikka ei suostunut sitä antamaan kun ostin vain cokiksen.
Mun tuleva vaimo vasemmalla. Pitää vaan odotella vielä muutama vuosi.
Lehmä ja auringonlasku. Romanttinen yhdistelmä!
Piipahdin siellä täällä rantabaareihin ja seurailin ihmisten tekemisiä. Aurinkokin alkoi pikkuhiljaa laskemaan ja istuin rannalla auringonlaskua katsellen. Yhtäkkiä lehmä käveli aivan vierestäni kohti rantaa ja jäi siihen eteeni kuvattavaksi. Ranta on todella pitkä ja nyt kävelin sen aivan toiseen päähän ja saapuessani perille oli jo aivan pimeää.
Tarkoitukseni oli lähteä vielä illalla Vagator Beachille, jossa olisi kuulemma valtavat bileet käynnissä. Käveltyäni rannalla pitkän matkan ja sitten vielä useita kilometrejä takaisin hotellille kaupungin puolella olin niin rättiväsynyt, että homma alkoi hieman mietityttämään. Myös taksien saaminen vaikutti hieman epäselvältä ja erityisesti takaisin hotellille pääsy hieman epäilytti. Kun en samaan aikaan niin erityisen innostunut näistä bileistä ollut, päätin jättää ne tällä kertaa väliin. Saattaa olla, että sitä jään vielä harmittelemaan, mutta kaiken kaikkiaan päivään voi olla hyvinkin tyytyväinen!
Huomenna onkin sitten reissun viimeinen päivä. Illalla lennän takaisin Mumbaihin, josta olen varannut hotellin aivan lentokentän läheisyydestä. Saavun hotellille vasta puolenyön jälkeen ja takaisin kentällä on oltava aamulla n. 4:30 jolloin lähtee lento Istanbulin kautta kotiin.
Tässä vielä muutamia hämmästyttäviä faktoja Intiasta:
- Intian tieverkosto on niin pitkä, että se kiertäisi maapallon 117 kertaa
- Intian pääkaupunki Delhi on maailman saastunein kaupunki (tilastot tosin vaihtelevat hieman). Harkitsin jossain vaiheessa myös Delhiin menoa, mutta eipä ole jäänyt harmittamaan. Delhin lähellä on tosin Taj Mahalin temppeli, joka joskus pitää vielä nähdä.
- Maailman sateisin paikka löytyy Intiasta Cherrapunjista, jossa sataa yli 12 metriä vuodessa!
- Intian liikenneonnettomuuksissa kuolee yksi ihminen joka kolmas minuutti! Eli 20 ihmistä tunnissa, lähes 500 ihmistä vuorokaudessa ja 175 000 ihmistä vuodessa.
- Vuoteen 2020 mennessä Intian väestöstä tulee maailman nuorinta mediaanin ollessa 29 vuotta.
- Intia valmistaa noin puolet maailman viskistä
- Intia vie maasta $415 miljoonan dollarin edestä hiuksia vuodessa
- Intian 25 rikkaimman ihmisen yhteenlaskettu varallisuus on n. 175 miljardia dollaria, joka vastaa suurinpiirtein Ukrainen bruttokansantuotetta.
- Intialaisten kulutuksen odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Ristonkin kanssa tästä puhuttiin, että suomalaiset eivät ole oikein tajunneet Intian suurta potentiaalia ja maa on monesti otsikoissa vain negatiivisessa mielessä. Mitäs bisneksiä keksis?
- Intiassa on maailman suurin lypsykarjan määrä. Tämä ei yllätä yhtään :)
- Intiassa tehdään keskimäärin 371 itsemurhaa päivässä
- Intia oli viime vuonna neljänneksi vaarallisin paikka toimittajille. Tämä on hieman yllättävä fakta.
- Maailman kallein yksityishenkilön koti (pilvenpiirtäjä) löytyy Mumbaista (näin sen auton ikkunasta). Asunnolle tuli hintaa yli miljardi dollaria.
Mielenkiintoista eikö tota?
