Takaisin Sofiaan ja yhteenvetoa Balkanin reissusta

Share |

Sunnuntai 20.8.2017 - Mikko


Lauantaiaamuna lähdimme tutustumaan Ohridin pikkukaupunkiin. Keskusta oli edellisiltana aivan täynnä ihmisiä ja meteli jatkui pitkälle yöhön. Hostellimme ikkuna avautui suoraan keskusaukiolle ja sijainti ei olisi voinut juuri parempi olla. Kävimme juomassa aamukahvit ja kävelimme rantabulevardin päähän asti. Ihmisiä oli jo melko paljon liikkeellä, vaikka kello oli vasta kahdeksan. Venetaksit odottivat asiakkaita ja vanhat ukot istuivat ongella.

Luovutimme huoneen ja lähdimme nousemaan autolla ylös kukkulalle pitkin kapeita kujia. Kukkulalla sijaitsi isohko linnoitus, jonne kävelimme loppumatkan jyrkkää katua. Vaikka Jannen peruskunto onkin varmasti huippuluokkaa, oli se päässyt viime vuosina pahasti rapistumaan. Aurinko paistoi kuumasti ja Jannella oli kova työ nousta ylös linnoitukselle. Ehdotin, että ennen seuraavaa reissua laitettaisiin Janne huippukuntoon: -20 kiloa ja annos jätemäen portaita. Katotaan kuinka käy (epäilen).

Puolen päivän maissa aloitimme ajon kohti Bulgarian rajan tuntumassa sijaitsevaa Kochanin pikkukylää, jonka olimme ajatelleet sopivan viimeisen illan kohteeksi. Ei sen vuoksi, että siellä olisi mitään erityistä nähtävää, vaan siksi että se olisi kohtuullisen lähellä Sofiaa, jossa meidän tulee olla sunnuntaiaamuna autoa luovuttamassa ja kotilennolle lähdössä. 

Pysähtelimme pienissä makedonialaiskylissä ja ajoittain maisemat olivat todella upeita. Pääasiassa ajoimme pitkin vuorenrinteiden mutkikkaita teitä, mutta ajoittain myös tasaiasta ja hyvin viljavaa maaseutua. Saavuimme lopulta Kochaniin, mutta se osoittautui todella surulliseksi ja mitäänsanomattomaksi paikaksi. Kiersimme kaupunkia hetken autolla, mutta siellä ei ollut kertakaikkiaan mitään. Koska aurinko paistoi ja kello ei ollut vielä kovin paljoa, päätimme jatkaa matkaa Bulgarian puolelle Belogsgradin kaupunkiin. Ylitimme EU-rajan ja rinkkojamme hieman hypisteltiin, mutta ei sen isommin. 

Saavuimme Belogsgradiin ja etsimme majapaikkaa. Huomasimme parin hotellin kyltit ja lähdimme seuraamaan niitä. Janne kävi kysymässä majoituksen hintaa, mutta molemmat hotellit olivat täynnä. Jatkoimme eteenpäin ja vasta nyt muistin, että voisinki käyttää nettiyhteyttä EU-alueella puhelinverkon kautta. Etsimme uusia hotelleja, mutta kaikkialla oli täyttä. Tiedustelimme mistä syystä hotellit olivat niin täysiä ja syyksi paljastuikin kaupungissa oleva festivaali. Kello oli yli iltayhdeksän ja alkoi hämärtyä. Päätimme jatkaa matkaa Sofiaan sadan kilometrin päähän. 

Sofiaan kulki onneksi hyväkuntoinen moottoritie. Nyt oli jo aivan pimeää eikä tiellä ollut katuvaloja. Janne halusi ehdottomasti kuunnella Simo Salmisen hittikappaleita ja yritti ylläpitää tunnelmaa älyttömillä tietokilpailuillaan samalla kun yritin pitää katsetta tiessä likaisen tuulilasin läpi.

Ajoimme samaan hostelliin, josta reissumme oli alkanut. Respassa oli sama tyttö, joka toivotti meidän lämpimästi tervetulleiksi ja kyseli miten matkamme oli mennyt. Tilaa löytyi vain kuuden hengen huoneesta, josta otimme kaksi sänkypaikkaa. Lähdimme kävelemään vesipiippupaikkaan, joka oli edellisellä kerralla lähes tyhjä. Nyt lauantai-iltana se oli täynnä ihmisiä, musiikki paukkui kovaa ja valot pyörivät vinhasti. 

Balkanin reissu alkoi tulla päätökseensä. Hieno reissu ja säät olivat mahtavat koko ajan.

Huomioita koko reissulta:

  • Albaniassa luottokortti ei tuntunut toimivan oikein missään
  • Hintataso on ollut todella edullinen ja lounaasta on harvoin joutunut maksamaan muutamaa euroa enempää
  • Polttoaineen hinta ei ole kuitenkaan kovin edullista muuhun hintatasoon nähden, euron pinnassa. Hieman sitä pohtii miten täällä esim. taksit kulkevat muutamalla eurolla kun polttoaine jo yksin on sen hintaista
  • Kosovossa, ja luultavasti kaikissa vierailemissamme maissa keskikuukausipalkka on parin kolmensadan tuntumassa
  • Sodan jälkiä ei ole näkyvillä niin paljon kuin ehkä odotimme ja kaduilla yleisvaikutelma on pirteä ja elämänmyönteinen. Keskusta-alueet ovat siistejä ja vaikka maaseudulla elämä on selkeästi köyhää, ihmiset vaikuttavat tyytyväisiltä ja onnellisilta
  • Rajanylitykset ovat sujuneet nopeasti ja helposti. Vain Albaniasta Makedoniaan mentäessä jouduimme tarkempaan syyniin, mutta luultavasti se johtui Jannesta

Avainsanat: reissut, balkan, makedonia, albania, bulgaria, turkki


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini