Etelä-Tirolin jylhissä vuoristomaisemissa ja pikkukylissäLauantai 5.9.2015 klo 21.26 - Mikko
Jakauduimme aamupäiväksi eri teille Katjan keskityttyä jälleen shoppailuun. Kiertelin ympäri Trenton kaupunkia ja pistäydyin sisällä katedraalissa. Erilaisia katedraaleja onkin tullut paljon nähtyä, eikä tämä niistä erityisesti poikennut. Upea se oli silti. Aamu oli hieman viileä, mutta nyt kellon lähestyttyä puoltapäivää, alkoi aurinko jälleen lämmittämään kivasti. Olimme saaneet edellisenä iltana 86 euron suuruiset pysäköintisakot, joten olin nyt siirtänyt auton parempaan paikkaan. Mittariin löytyi taskunpohjalta rahaa muutaman tunnin pysäköintiin, joka riitti meille hyvin kaupungilla kiertelyyn. Heräsimme Trentossa mukavasta kattohuoneistosta. Ikkunat olivat auki ja kadulta kuului jo elämisen ääniä. Airbnb-kämppämme oli aivan ytimessä katedraalin vieressä mukavan ostoskadun varressa. Olimme luvanneet checkata ulos aamuyhdeksään mennessä ja niillä main olimmekin ulkona kämpästä ja istuimme alakerran kahvilaan aamupalalle. Aamiainen kuului majoituksen hintaan!
Jakauduimme aamupäiväksi eri teille Katjan keskityttyä jälleen shoppailuun. Kiertelin ympäri Trenton kaupunkia ja pistäydyin sisällä katedraalissa. Erilaisia katedraaleja onkin tullut paljon nähtyä, eikä tämä niistä erityisesti poikennut. Upea se oli silti. Aamu oli hieman viileä, mutta nyt kellon lähestyttyä puoltapäivää, alkoi aurinko jälleen lämmittämään kivasti. Olimme saaneet edellisenä iltana 86 euron suuruiset pysäköintisakot, joten olin nyt siirtänyt auton parempaan paikkaan. Mittariin löytyi taskunpohjalta rahaa muutaman tunnin pysäköintiin, joka riitti meille hyvin kaupungilla kiertelyyn.
Lähdimme ajamaan pohjoiseen kohti Bolzanon kaupunkia, joka on Etelä-Tirolin pääkaupunki (taisin sanoa samaa jo Trentostakin..). Bolzano oli hieman Trentoa pienempi kaupunki, mutta näytti ehkä hieman nykyaikaisemmalta ja vilkkaammalta. Kaupungista löytyy myös ”jäämies Ötzin” muumio, jonka kävin katsomassa arkeologisessa museossa. Oli jotenkin huvittavaa huomata olevansa täällä museossa, sillä olin juuri muutama viikko sitten lukenut blogipostauksen aiheesta ja kommentoinutkin sitä tyyliin ”tuolla olisi kiva joskus käydä” eikä tuolloin tullut mieleenikään että kohtaaminen jäämiehen kanssa tapahtuisi niin nopeasti. Harmillisesti Ötzistä ei kuitenkaan saanut ottaa kuvaa, yhteisselfiestä nyt puhumattakaan. Pyörimme muutaman tunnin omilla teillämme, joka ei suinkaan johtunut jo lähes viikon kestäneestä matkasta ja sen aiheuttamista vihoitteluista vaan yksinkertaisesti siitä, että shoppaileminen ei todellakaan ole kuulunut mun reissuohjelmaan :-) Kaupungin keskustassa oli illalla alkamassa useamman päivän kestävät kaupunkijuhlat ja hetken jopa pohdittiin, olisiko meidän syytä jäädä niitä seurailemaan täksi illaksi.
Olin kuitenkin laatinut vastustamattoman ohjelman tälle illalle ja huomiselle päivälle, joka päättyisi Venetsian lentokentälle iltakuuden maissa. Lähdimme ajamaan vuoristotietä kohti vuoden -56 talviolympialaisten näyttämöä Cortina d’Ampezzoa. Upeat Dolomiitit korkeine, yli 3000 metriin nousevine huippuineen reunustivat tietä ja pysähdyimme siellä täällä nappailemaan kuvia. Upeat maisemat eivät oikein tahtoneet tallentua kameran kuviin – nämä maisemat ovat jotain sellaista jotka pitää vain nähdä itse paikan päällä! Etelä-Tiroli, jossa olemme nyt pari päivää olleet, on varsin erinäköistä seutua kuin muu Italia. Esimerkiksi Bolzanossa äidinkielenään saksaa puhuvia on 26% ja saksalainen/itävaltalainen kulttuuri näkyy täällä selvästi. Etenkin saavuttuamme Cortina d’Ampezzoaan oli maisemat ja rakennukset kuin suoraan Etelä-Saksasta. Olen myös tykännyt Italiasta enemmän kuin oikeastaan edes ajattelin. Olen ollut Italiassa aikaisemmin Sisiliassa (’90), Roomassa (’98 ja ’12) ja Triestessä (’13) ja erityisesti Rooman reissuilla on aina tuntunut, että joka paikassa saa olla varuillaan isompien ja pienempien huijareiden vuoksi. Nyt tällaista fiilistä ei juurikaan ole ollut ja kaikki käymämme paikat ovat olleet upeita ja ihmiset pääasiassa hyvin mukavia.
Olemme majoittuneet tällä reissulla muutaman kerran hotellissa ja loput kerroista Airbnb kämpissä. Kaikki majapaikat ovat olleet todella hyviä ja ne on useasti varattu vasta muutamaa tuntia ennen saapumista. Itse asiassa kaikki majapaikat ovat olleet positiivisia yllätyksiä ja parempia kuin kuvista olisi voinut päätellä. Nyt käännyimme pari kilometriä ennen Cortina d’Ampezzoan keskustaa ylös pieneen rauhalliseen kylään. Tunnelma oli todella upea ja kaarsimme Fiatimme alppityylisen asunnon pihaan (okei, kaksi kertaa pysäköitiin ensin vääriin paikkoihin kunnes lopulta siirsin sen talon eteen). Talon emäntä Ester ei puhunut lainkaan englantia, mutta saimme suurin piirtein käsityksen siitä missä mikäkin sijaitsee ja mikä avain sopii mihinkin oveen.
Lähdimme kävelemään parin kilometrin matkaa kohti keskustaa ja ilta alkoi hämärtymään nopeasti. Myös muutama vesipisara tippui taivaalta ja ilma on täällä vuoristossa selkeästi viileämpää, vain 15 asteen tuntumassa. Kiersimme muutamia ravintoloita ja istahdimme lopulta mukavaan paikkaan, jossa tilasimme Spaghetti Carbonarat (mulla varmaan viides kerta reissun aikana! :)
Yöllä satoi, mutta aamulla sää oli jo paranemaan päin. Upeat vuoristot ympäröivät majapaikkaamme ja pilvet leijailivat matalalla. Ulkona lämpötila oli ehkä vain noin viisi astetta. Ester oli kattanut meille aamupalan ja koska hän ei osannut puhua lainkaan englantia, käytimme kommunikointiin Google Translatea. Hän kertoi haluavansa tulla Suomeen, joten annoinkin hänelle yhteystietoni ja kerroin, että olen myös Airbnb host Helsingissä. Pakkasimme kamat kasaan ja lähdimme ajamaan ylös vuorille. Nousimme noin kilometrin verran ylös ja maisemat olivat kertakaikkisen upeita. Pieniä sympaattisia kyliä ja hienoja maisemia koko pitkällä reitillämme pitkin vuoren rinnettä. Toisinaan tiet olivat niin kapeita, ettei kaksi autoa olisi mahtunut lähimainkaan ajamaan rinnakkain. Onneksi liikennettä ei ollut paljoa. Tiet mutkittelivat ja Fiatilla oli todellisia vaikeuksia nousta ylös jyrkkiä mäkiä.
Pysähdyimme useita kertoja ottamaan valokuvia mykistävistä maisemista. Kuviin ei kuitenkaan saa (minun taidoilla ainakaan) taltioitua sitä kaikkea tunnelmaa, joka ylhäällä vuorilla oli. Lopulta ajoimme reilun 30 000 asukkaan Bellunon pikkukaupunkiin lounaalle. Matkaa Venetsiaan on vielä reilut sata kilometriä, mutta nyt tiet alkavat jo olemaan vähän suorempia ja nopeampia. Tarkoitus on olla Venetsian Marco Polon lentokentällä tänään siinä iltakuuden jälkeen, joten aikaa on vielä hyvin pysähtyä esimerkiksi Trevison kaupungissa parinkymmenen kilometrin päähän lentokentästä.
Täällä navigoidessa pitää taas todeta, että Elisan liittymä rajattomalla datalla 5 euron päivähintaan on kyllä ollut korvaamattoman hyvä. On voitu käyttää kännykän navigaattoria ja tutustua jo käytyihin tai vielä käymättömiin paikkoihin ja kaupunkeihin hyviä vinkkejä etsien. Automatka taittui nopeasti ja teimme vielä lyhyen pysähdyksen Trevisoon. Kävimme kahvilla ja pyörähdimme hieman kaupungin keskustassa. Ihan mukavan näköinen paikka tämäkin. Nyt oli kuitenkin jo aika jatkaa kohti Venetsian Marco Polo lentokenttää ja aloittaa paluumatka Suomeen. Juuri kun saavuimme lentokentälle, alkoi ensimmäistä kertaa reissun aikana satamaan kunnolla (viime yötä lukuun ottamatta), joten tähän oli hyvä päättää reissu!
Italian reissu oli kaikin puolin todella onnistunut. Ajoimme n. 1050 kilometriä ja näimme todella erilaisia paikkoja. Venetsia on aivan oma maailmansa, Riminillä näimme rantalomaelämää, San Marinon valtio oli upea ja Ferrarin kotikaupungissa Maranellossa pääsin 458 Italian rattiin. Veronan kaupunki oli myös positiivinen yllätys ja Gardajärven maisemat upeita. Etelä-Tirolissa oli puolestaan voimakasta saksalaisvaikutusta ja aivan erilaista kuin muualla Italiassa alppitaloineen ja korkeine vuorineen. Myös säätilat vaihtelivat yli 30 asteen helteestä Cortina d’Ampezzoan alle kymmenen asteen viileisiin ilmoihin. Olen reissannut paljon yksin ja viime aikoina olen tehnyt monta hyvää reissua myös reissukaverini Jannen kanssa. Reissaaminen Katjan kanssa oli kuitenkin mukavaa eikä ongelmia ilmennyt (mitä nyt Katja vähän kaipas shoppailee jne..), joten hyvin voisi reissu tulla taas joskus tulevaisuudessakin kysymykseen. Reissukavereiden löytäminen onkin osoittautunut vähän haasteeksi ja edessä on jo monta reissua, joihin matkakaveri olisi kiva, mutta tottakai sitä yksinkin on kiva reissata - toisinaan se on juuri parasta!
|
|
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla salamaikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
Heräsimme Trentossa mukavasta kattohuoneistosta. Ikkunat olivat auki ja kadulta kuului jo elämisen ääniä. Airbnb-kämppämme oli aivan ytimessä katedraalin vieressä mukavan ostoskadun varressa. Olimme luvanneet checkata ulos aamuyhdeksään mennessä ja niillä main olimmekin ulkona kämpästä ja istuimme alakerran kahvilaan aamupalalle. Aamiainen kuului majoituksen hintaan!
Trentossa Airbnb-kämpän edustalla, jossa oli kiva kahvila. 
'
Cortina d'Ampezzo
Et tullut ottaneeksi selvää,että etelä Tirol on historiallisesti osa Itävaltaa. Alue liitettiin ensimmäisen maailman sodan jälkeen Italiaan voittajavaltioiden palkintona. Toisen maailmansodan jälkeen tilanne jatkuu. Etelä Tirolissa puhuu saksaa noin 75 % asukkaista, Italiaa noin 20 %, jotka asuvat pääosin Bolzanossa ja noin 5 % retoromaniaa. Nämä kolme kieltä ovat myös etelä Tirolin virallisia kieliä. Etelä Tirolin autonomia on samalla tasolla kuin Ahvenanmaan. Elintaso etelä Tirolissa on Sveitsin tasolla. Saksan kieli on siis yksiselitteisesti pääkieli alueella. Kannattaa perehtyä etelä Tirolin autonomiaan, sillä siinä on monia mielenkiintoisia yksityiskohtia ja sen kautta avautuu alueen historia ja nykyisyys. Toivotan mukavia ja mielenkiintoisia matkoja !