Tänään oli todellinen salibandypäivä. Upea pinkki Timantit –joukkueemme pelasi kauden ensimmäisen harjoitusottelun M-Teamia vastaan Ruskeasuon Arena Centerissä ja homma jatkui oman Tolppakuti –joukkueen kanssa samalla kentällä hetkeä myöhemmin.
Tänään oli todellinen salibandypäivä. Upea pinkki Timantit –joukkueemme pelasi kauden ensimmäisen harjoitusottelun M-Teamia vastaan Ruskeasuon Arena Centerissä ja homma jatkui oman Tolppakuti –joukkueen kanssa samalla kentällä hetkeä myöhemmin.
Olen todella tyytyväinen Timantit –joukkueemme nykytilaan. Olemme onnistuneet kasaamaan laajan ringin pelaajia lajissa, jossa tyttöjen määrä on harmillisen vähäinen. Tästä kertoo myös yrityksemme osallistua kauden alussa muutamaan turnaukseen, jotka peruuntuivat koska joukkueemme oli ainoa ilmoittautunut F-tyttöjoukkue. Joukkueessamme vilistää nyt 25 pelaajaa ja jaamme joukkueen kahteen osaan sarjaotteluita varten peliajan varmistamiseksi. Joukkue koostuu niin hiukan kokeneemmista viime kauden pelaajista kuin vasta tänä syksynä lajin pariin tulleista. Yhtä kaikki, joukkuehenki on huikea ja pelaaminen on kivaa! Meillä on taustoilla myös erinomainen tiimi.
Tänään pääsimme hieman ottelun makuun ja taisi aika montaa tyttöä jännittää kun edessä oli uran ensimmäinen ottelu. Tiukan väännön jälkeen ottelu päättyi 2-2 tasapeliin M-Teamia vastaan. Joukkueemme maaleista vastasi viime kaudelta tutut Sini ja Elsa. Saimme juuri ottelun kynnyksellä myös uudet hienot pinkit pelipaitamme, jotka ovat kyllä pelikenttien väriläiskiä!
Todellisen huippusalibandyn makuun päästiin kuitenkin reilua tuntia myöhemmin kun lähes puoliammattilaisista koostunut höntsäporukkamme Tolppakuti marssi kentälle upeissa vaaleansinisissä pelipaidoissaan. Vastassa oli Mäyrä & pojat, joka näytti meihin verrattuna ammattilaisporukalta ja materiaalia oli useampaankin kenttään meidän pelatessa kahdella vaihtopelaajalla.
Vastustaja hallitsikin kenttätapahtumia, mutta sitten nähtiin todellinen ”Miracle on Floor”, jos voisin tällä tavalla verrata ottelun tapahtumia vuoden -80 Lake Placidin Talviolympialaisiin, jossa USA voitti kultaa Neuvostoliiton nenän edestä. Loistava maalivahtipeli (Lehmuksen Pete), tiukka puolustus ja taktinen ylivoima (= tsägä) turhautti vastustajan, joka ei saanut avopaikoistakaan palloa sisään. Tolppakudin vastahyökkäykset olivat myrkkyä vastustajalle ja joukkueemme takoikin vaatimattomista paikoista palloja sisään uskomattomalla prosentilla. Suppeasta pelaajaringistämme johtuen kapteenina toiminut naapurin Artsi pelasi putkeen melkein koko pelin ja pakkikaksikko luuti takalinjoilla myös käytännössä koko ottelun. Huikea suoritus!
Meikäläinenkin onnistui pari byyriä heittämään ja lopputuloksena oli kauden avauspisteet 4-1 voitolla. Huvittavana yksityiskohtana mainittakoon, että syötöt molempiin maaleihini tuli joukkueen toiselta Mikko Nurmiselta ;-) Vastustajan kavennus syntyi vasta viime hetkillä.
Homma jatkuu Timanttien osalta jo lauantaina Porvoossa matsilla PSS:ää vastaan, mutta seuraavan Tolppakudin matsin missaan mielenkiintoisen ulkomaanseikkailuni vuoksi, josta lisää blogissa myöhemmin!