Tavoitteet uudelle elämälle

Share |

« Hillartoneita ti..
Kuinka suomalain.. »

Keskiviikko 24.10.2012 - Mikko

Avioero pisti elämän aikalailla uusiksi. Kun on 32-vuotiaana ollut yhdessä 16-vuotta joista 6-vuotta naimisissa, niin elämä on ollut aika stabiilia. Ainakin minun osalta. Ero harmittaa, koska minulla oli fiilis, että nyt palaset ovat olleet aikalailla kohdillaan ja voisi miettiä esimerkiksi kämpän rakentamista, lasten kanssa touhuamista ja reissaamista koko perheen voimin ja tietysti nauttia myös työelämän haasteista kun koko perheen tuki olisi takana.

Näytä lisää

Avioero pisti elämän aikalailla uusiksi. Kun on 32-vuotiaana ollut yhdessä 16-vuotta joista 6-vuotta naimisissa, niin elämä on ollut aika stabiilia. Ainakin minun osalta. Ero harmittaa, koska minulla oli fiilis, että nyt palaset ovat olleet aikalailla kohdillaan ja voisi miettiä esimerkiksi kämpän rakentamista, lasten kanssa touhuamista koko perheen voimin ja tietysti nauttia myös työelämän haasteista kun koko perheen tuki olisi takana.

Nyt ollaan kuitenkin uudessa tilanteessa. Syyttävällä sormella ei osoitella ketään ja tilanteeseen täytyy suhtautua.. no tietysti positiivisesti! Ei tässä aleta ranteita auki vetämään, dokaamaan, käyttämään huumeita tai miettimään liikaa että "miksi näin tapahtui?" Etenkin kun on fiilis, että homma ei loppunut ilman yritystä ja asiaa on analysoitu yksin ja hyvien ystävien kanssa jo riittävästi. Nyt on aika kääntää katseet eteenpäin, hyväksyä tosiasiat ja nauttia elämästä sellaisena kuin se nyt on. Uusi elämä on lähtökohdiltaan todella erilaista.

Kai tällaisessa tilanteessa irtiotto ”vanhasta elämästä” on aika tyypillistäkin. Mopo ei saa karata käsistä, mutta vauhtia saa olla.

Tein itselleni tavoitteita jotka aion toteuttaa 2013 vuoden loppuun mennessä. Tarkkasilmäinen saattaa löytää niistä jopa jotain yhteneväisyyksiä aikaisemman blogipostaukseni ”Things you do before you die” kanssa ;)

Aivan ensimmäiseksi päätän, että huolehdin lapsista niin hyvin kuin mahdollista. Tämä pointti ei rajoitu tietenkään vuoden 2013 loppuun. Lapset eivät saa ”kaikkea” eikä perheen hajoamista korvata tavaralla tai muulla materiaalilla, mutta jatkan aktiivisesti erilaisten projektien tekemistä lasten kanssa, opetan yrittäjähenkisyyttä, varmistan että lapset saavat virikkeitä, voivat harrastaa ja näkevät maailmaa. Koulut käydään samalla pieteetillä kuin itse aikoinaan (not). Tämä edellyttää tietysti itseltä myös uuden opettelua.

Vaatekaappi uusiksi. Kaapit ovat täynnä vaatteita, joita ei ole käytetty vuosiin. Nyt heitän valtaosan pois (kirppikselle / kierrätykseen) ja hommaan uudet tilalle. Onneksi saan tähän apua ammattilaiselta, joten ei kannata liikaa huolestua! Eiks tää ole se klassikko juttu?

Puolet ajasta yksin 120 m2 kämpässä, josta osa huonekaluista lähti matkaan, tarkoittaa tietysti pientä sisustusprojektia. Tämä lienee kuitenkin asia, jossa täytyy pitää pientä malttia ja ostaa vain tärkeimmät puuttuvat kalusteet ja välineet tässä kohtaa. Itse asiassa on aika makeeta kun tavaraa ja sälää on huomattavasti vähemmän! Tämä homma onkin jo aloitettu ja kotona näyttää oikein hyvältä.

Teen tammi-helmikuun taitteessa reissun Singaporeen. Sain "suostuteltua" hyvän ystäväni Kimmon mukaan reissuun, joten reissu tulee sisältämään niin rentoa meininkiä kuin tiukkaa bisnesideointiakin. Lennot ja hotelli on jo varattu.

Käyn kokkikurssilla. Välimerenviikko ja hiljattain pidetty firman ”MasterChef” –kokkisota herätti pienen innostuksen. Tuskin tämä harrastus nyt ihan käsistä lähtee, mutta pientä perusvarmuutta ja hyviä ideoita voisi hankkia. En aio tyytyä yksin eläessänikään pelkkään maksalaatikkoon ja pinaattilettuihin! Eikä tietysti lapsetkaan.

Jatkan toimiston punttiksella käyntiä pari kertaa viikossa. Kai sen treenaamisen pitäisi joskus tässäkin kukkakepissä näkyä jotenkin.

Suunnittelen ensi kesälle mielekästä lomailua ensin lasten kanssa ja sitten oman kesälomareissun. Lasten kanssa varmastikin mökkeilyä ja ehkäpä vaikka uuden leffan kuvaamista. Lasten ollessa äidillään mietin reissun joka on tähän asti siinnellyt vain kaukaisena haaveena.

Ja sokerina pohjalla. Kyllä, juoksen syksyllä puolimaratonin! Treenaaminen on jo aloitettu. Tää taitaa olla se toinen klassikko? Mitä onkaan odotettavissa 50-vuoden villityksessä?

Lisäksi tavoitelistalla on muutamia muita asioita, jotka eivät kuitenkaan ole julkisia. Näitäkin kohtia saa jo varmasti hävetä ihan riittävästi.

Onko muita ideoita ja suosituksia miten uuden elämän alkuun kannattaisi yrittää päästä? Kokeneimmat voisivat myös antaa pari varoituksen sanaa keltanokalle ;)

Uuden elämän makuun pääseminen on asennekysymys!

Kommentit

24.10.2012 19.56 Jonna Lankinen

Heipsis Mikko,

Olipas hienoa lukea tuota blogiasi, kuinka olet asettanut itsellesi tavoitteita, etkä jää vain vanhoine vaattenesi makaamaan sohvalle ja syömään jo kylmennyttä kotiin tilattua pizzaa..
Eihän se auta kuin jatkaa elämää uusien haasteiden parissa, niin pysyy ote arkeen lastenkin kanssa mielenkiintoisena hauskoine arkipuuhineen sekä mielenkiintoisine ja opettavaisineen projekteineen!!

Hih ja olihan sulla hienoja urheilullisia ja haastavia tavoitteita :) kokkailukin alkaa ihan uusista näkövinkkeleistä.

Tsemppiä sulle ja mahtavia kokemuksia!!

24.10.2012 20.00 Professori

Älä nyt tee mitään harkitsematonta suhderintamalla. Muutaman viikon, kuukauden tai jopa vuoden makustelu, siitä mitä syvimmillään tuntee exää kohtaan, antaa sen varmuuden siitä, mitä tulee tapahtumaan. Sitten kun on ihan varma, niin sitten antaa palaa. Joko lusikat takaisin samaan laatikkoon tai sitten ehkä uutta Pirkkoa katsomaan. Yksin ei kuitenkaan ole kiva olla. Siis ilman puolisoa. Kavereita sulla on. Muista se ja ne.

Harrastus on hyvä juttu, kunhan ei liikaa. Mieltä rauhoittavia juttujakin kannattaa kokeilla. Kalastus, sukellus tai kävely kavereiden kanssa ulkoilmassa golfmailoilla huitoen. Itse suosittelen viimeistä. Erinomaista sosiaalista kanssakäymistä upeassa luonnossa.

Muksujen kanssa tottakai, mutta pitää muistaa että itselläkin on elämää ja tarpeita. Lasten takia ei pidä uhrautua. Laadukasta yhdessäoloa kaikkien ehdoilla. Helppoa, eiköstä vaan?

24.10.2012 20.01 Mikko

Kiitos Jonna kommentista! Tuo on juuri totta, tässä voisi helposti jättäytyä sohvalle tyhjien pizzalaatikoiden kanssa tai sitten tarttua itseään niskasta kiinni ja jatkaa eteenpäin! Valitsen jälkimmäisen.

24.10.2012 20.16 Mikko

Kiitos Professorille ammattimaisesta vastauksesta ja vinkeistä. Otetaan ehdottomasti huomioon!

Tavoitteet uudelle elämälle

Kommentit

Kommentoi kirjoitusta