Treffit Kim Il Sungin ja Kim Jong-Ilin luona

Lähdimme aamulla aikaisin kohti pyhintä paikkaa – mausoleumia, jossa suuri johtaja Kim Il Sung ja hänen vuonna 2011 kuollut poikansa, 2. suuri johtaja Kim Jong-Il makaavat palsamoituina lasikuvun alla. Täällä turvatarkastukset olivat tarkimmat ja mukaan ei saanut ottaa mitään metallia, ei kameroita ei mitään. Liikuimme vaakasuoraan kulkevia liukuportaita pitkin satoja metrejä kohti valtavaa marmorista rakennusta. Koska tänään oli kansallinen juhlapäivä, Army day, paikalla oli runsaasti sotilaita kunniottamassa suurta johtajaa. Sotilaita virtasi meitä vastaan runsaasti.

Rakennus oli sisältä jälleen kerran upea, missään ei oltu säästely. Kuljimme jonossa huoneeseen, jossa Kim Il Sungin ruumis sijaitsi. Kumarsimme kolmesta eri suunnasta ja jatkoimme matkaa kohti huonetta, jossa oli erilaisia suuren johtajan saamia mitaleita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Löytyipä vitriinistä myös mitali Suomen Eduskunnasta ja mitalissa oli tietysti naishahmo tissit paljaana. Toinen mitali Orimattilasta. Suuri johtaja on varmasti arvostanut! ;-)

Seuraavassa huoneessa esiteltiin valtavaa karttaa, jossa näkyi maita, joihin suuri johtaja oli tehnyt matkoja niin junalla kuin lentokoneellakin. Lähimmäksi Suomea hän saapui matkallaan Pietariin. Samassa huoneessa oli myös kokonainen junavaunu ja laiva, jota suuri johtaja matkoillaan käytti. Tämäkin kertonee jotain rakennuksen kokoluokasta!

Seuraavaksi siirryimme 2. suuren johtajan, Kim Jong-Ilin palsamoidun ruumiin äärelle ja kumarrettuamme jälleen kolmesta eri suunnasta, siirryimme tutustumaan hänen saamiinsa mitaleihin, matkoihin ja junavaunuun. Tähän junavaunuun suuri johtaja myös kuoli saatuaan sydänkohtauksen vuonna 2011 tehtyään ensin yömyöhään paperitöitä kansansa eteen. Oli huvittavaa nähdä työpöydällä Mac Book Pro tietokone :)

Suuri johtaja Kim Il Sung työskenteli ennen kuolemaansa tässä rakennuksessa. Kysyttyäni työskentelikö myös Kim Jong-Il tässä samassa rakennuksessa, vastaus oli ”meille ei ole vielä kerrottu”, eli sitä yhtä totuutta vielä odotellessa.

Olimme pukeutuneet tänään erityisen hyvin, sillä mausoleumiin ei pitänyt olla asiaa ilman suoria housuja ja kravattia. Koska en ollut kuullut farkkukiellosta (kuten ei moni muukaan), jouduin ostamaan Pekingistä uudet housut. Tosin huomasimme muutamien turistien pukeutuneen rennommin ja päässeen silti sisään.

Jatkoimme siisteissä asusteissamme kohti hautausmaata, johon Japanin-sodan aikaisia sotasankareita oli haudattu. Paikka oli jälleen massiivinen. Leveät ja pitkät portaat johdattivat meidät ylös hautausmaalle, jossa jokaisesta sankarista oli tehty oma pronssinen patsas. Kävimme kumartamassa ja viemässä kukkia Kim Il Sungin äidin haudalle.

Lounasta söimme paikallisten suosimassa puistossa. Puistossa oli runsaasti pieniä pöytiä, joiden päällä grillasimme ankkaa, lammasta ja muita herkkuja. Pian paikalle saapui kaksi laulajaa, joista toisella oli mukanaan myös kitara. Särisevän äänentoiston höystämänä he aloittivat laulunsa, jotka muistutti eläinrääkkäystä ja oli todella häiritsevää. Paikalliset tuntuivat tykkäävän. Heittelimme vielä hieman frisbeetä lasten kanssa ennen kuin kävelimme takaisin bussille.

Tästä jatkoimme toiseen puistoon, jossa oli kova hulina käynnissä vapaapäivän kunniaksi. Ihmiset tanssivat villisti musiikin tahdissa ja myös me pääsimme/jouduimme mukaan tanssimaan.

Heiteltiin frisbeetä poikien kanssa.

Puistosta päästyämme ajoimme bussilla jälleen yhden valtavan rakennuksen pihaan. Rakennuksen suuressa salissa käynnistyi sirkus, joka oli hämmästyttävä. Lavan edessä oli jää, jossa nähtiin hienoja esityksiä luistimilla. Jää peittyi lavarakennelmalla ja näimme vielä upeita trapetsi ym. esityksiä, joita ei valitettavasti saanut kuitenkaan kuvata. Jouduimme lähtemään sirkuksesta hieman ennen sen päättymistä, sillä meillä oli kiire katsomaan joukkotanssiesitystä. Satoja miehiä ja naisia oli pukeutunut kansallisasuihin ja he tanssivat kovaäänisistä pauhanneen musiikin tahdissa. Jälleen osa ryhmäläisistämme meni mukaan tanssiin ja pärjäsivät siinä itse asiassa todella hienosti! Oppaan mukaan tämä tanssityyli on verrattain uusi ja nopeatempoisempi kuin perinteinen tanssi.

Sirkus alkamassa.

Yksi Pohjois-Korean tunnetuimmista maamerkeistä on 150 metriä korkea Juche Tower. Olimme taas käytännössä ainoat vieraat tornissa ja nousimme ylös hissillä katsomaan hienoja näkymiä. Tornista näki yli koko kaupungin. Toinen puoli kaupungista oli selkeästi kehittyneempi ja sinne oli rakennettu paljon uusia nykyaikaisen näköisiä korkeita rakennuksia.

Juche Tower

Tornin juurella oli laattoja eri puolilta maailmaa ja myös Suomesta oli useita. Mm. Juche aatteen opintoyhdistyksen Espoon ryhmän laatta vuodelta 1979 ja laatat mm. Oulusta, Vaasasta ja Kuopiosta.

Osa kaupungin asuinrakennuksista oli massiivisia komplekseja.


Oli todella yllättävää nähdä tällaista kaupassa! Tämä kauppa oli harvinaisen runsas valikoimaltaan.