Kyllä! Pohjois-Koreaan!

Olen pitkään haaveillut tekeväni reissun mystiseen Pohjois-Koreaan. Kommunistinen maa on lähes täysin eristäytynyt muusta maailmasta ja on usein otsikoissa mitä erikoisimmista asioista. Vaikka ei välttämättä uskoisi, tehdään maahan kuitenkin matkoja ja erityisesti kiinalainen (Brittien pyörittämä) Koryo Group on erikoistunut Pohjois-Koreaan suuntautuneisiin reissuihin. Koryo on myös minun valintani ja tästä tulee jotain uskomatonta!

Pohjois-Korea on kiinnostanut aina, mutta kun tuttavani Lauri kertoi käyneensä maassa, tuli minulle fiilis, että tämä paikka on ehdittävä kokemaan ennen kuin maa romahtaa ja katoaa sellaisena kuin se nyt on. Lähden reissuun yksin, mutta liityn kansainväliseen ryhmään, joka on maassa tiukasti Pohjois-Korean virallisen matkatoimiston otteessa. Ajankohta on 22.4. – 27.4. ja varsinainen reissu alkaa Pekingistä, josta lennämme pohjois-korealaisella Air Koryo -lentoyhtiöllä pääkaupunkiin Pjongjangiin. Air Koryo on rankattu yhdeksi maailman huonoimmista lentoyhtiöistä, se on EU:n mustalla listalla ja SkyTraxin rankingissa se sai yhden tähden yhdessä Air Iranin ja Air Botswanan kanssa. Kuulostaa seikkailulta :-) Paluu Pekingiin tapahtuu sitten junalla, joka sekin on varmasti mieleenpainuva seikkailu vaihtuvine maisemineen.

Pohjois-Korean historia on mielenkiintoinen ja oli yllättävää huomata, että Korean sodan (1950-1953) jälkeen Pohjois-Korean talous oli ylivoimainen epävakaaseen Etelä-Koreaan verrattuna. Vasta 80-luvun alusta alkaen Etelä-Korea meni vauhdilla ohi ja Pohjois-Korean talous taantui. Maassa vallitsee tiukka henkilökultti ja maan perustajaa Kim Il-Sungia ja hänen myöhemmin valtaan nousseita poikiaan pidetään jumalina. Maa uhittelee jatkuvasti ydinsodalla ja on tiukassa kauppasaarrossa.

Reissun aikana vieraillaan mm. 2,5 tunnin ajomatkan päässä P- ja E-Korean raja-alueella, 150 metriä korkeassa Juche Towerissa ja monissa muissa häkellyttävissä kohteissa.

Maahan saa ottaa mukaan kameran ja kuvatakin saa varsin vapaasti, muta laitteissa ei saa olla GPS-paikanninta. Ammattimaiset valokuvaajat tai toimittajat eivät saa maahan viisumia. Paikallisten kanssa voi myös yrittää päästä keskusteluyhteyteen, mutta keskustelua haitannee niin kielimuuri kuin paikallisten varovaisuus jutella länsimaisten turistien kanssa.

Veikkaan, ettei blogia päivitellä paikan päältä, mutta reissun jälkeen tiedossa raporttia ja kuvia tästä huikeasta kohteesta.

Kuvat J. A. de Roo ja yeowatzup / Wikipedia