Ho Chi Minh City - Tuhansien mopojen vilinässä

Aloitan Vietnamin reissun bloggailun Ho Chi Minh Cityn vilinästä katukeittiöstä, jonne pistäydyin iltaruualle ja paikalliselle oluselle. Vilinä täällä kaupungissa on aivan uskomaton ja tällaista liikennettä en muista nähneeni muualla. Moottoripyörien armeija on valtava ja ne vyöryvät pitkin kaupungin katuja jatkuvalla syötöllä. Koko perhe saattaa olla yhden mopon kyydissä alle vuoden ikäisistä vauvoista lähtien! Koska jalankulkijoilla ei ole juurikaan liikennevaloja, on vain astuttava kadulle ja puikkelehdittava pyörien seassa ja toivottava parasta!

Reissu lähti liikkeelle mukavasti Helsingin lentokentällä. Perheemme ykkössuosikki Robin oli juuri lähdössä musavideon kuvauskeikalle Karibialle ja kävin nappaamassa idolistamme kuvan Hillalle. Instagram täyttyi tuntemattomien Robin fanien tykkäyksistä.

Lento lähti iltaviideltä ja saapui Shanghaihin aamulla klo 8:00. Olin ajatellut nukkuvani valtaosan matkasta, mutta eipä tullutkaan tällä kertaa uni silmään. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan painelin Shanghain keskustaan Maglev –junalla, joka tykitti lentokentältä yli 400 km tuntivauhdilla. Vain kuutisen minuuttia myöhemmin olin valmis jatkamaan matkaa metrolla Shanghain syövereihin. Olin varautunut Shanghain viileään säätilaan, mutta silti paleli. Aamusta lämpötila oli nollan tuntumassa ja päivälläkin vain hieman plussalla. Paikalliset kävelivät toppatakit päällä ja itsekin oli pakko käydä välillä lämmittelemässä sisällä – toppavaatteita kun ei nyt rinkkaan tällä kertaa otettu mukaan.

Shanghai on valtava kaupunki eikä tällaisella lyhyellä muutaman tunnin pysähdyksellä kaupungista saa minkäänlaista kokonaiskuvaa. En edes kovin tarkkaan tiedä missä päin kaupunkia kävelin, mutta kaupunki ja koko Kiina on sellainen, joka pitäisi tutkia läpi tarkemmin tulevaisuudessa. Aikaisemmista Kiinan reissuista on aikaa jo 20- ja 24-vuotta ja muutos on tänä aikana ollut valtava . Pistäydyin syömässä paikallisessa kuppilassa ja maksoin nuudeli-liha-annoksestani n. 2 euroa. Mulla ei ollut mitään hajua mitä tilasin, kunnes paikalle sattui englantia puhuva henkilö, joka tulkkasi ruokalistaa. Olin kuitenkin tehnyt selkeästi ihan hyvän valinnan.

Olin takaisin Shanghain kentällä juuri sopivasti ja chekkasin sisään Vietnam Airlinesin lennolle Ho Chi Minh Cityyn. Tähän asti olin ollut hereillä jo pitkälti yli 24 tuntia, joten istuutuminen Air Vietnamin koneeseen ja pienet torkut tulivat todella tarpeeseen. Koneessa jouluista tunnelmaa loi paikalliset versiot tunnetuista joululauluista.

Kello oli iltaseitsemän kun saavuin Ho Chi Minh Cityyn. Lämmintä oli sopivat 26 astetta kun istahdin taksiin ja lähdin kohti hotellia. Liikenteen vilkkaus hyökkäsi heti silmille ja sunnuntai-illan ruuhkassa matka kentältä hotellille kesti puolisen tuntia. Hotelli oli todella mukava ja siisti, vaikkei sillä hintaa ollutkaan kuin kolmisen kymppiä yöltä. Seuraaville öille minulla ei vielä hotellia olekaan, mutta jottei rinkkaa tarvitse turhaan kiikutella, taidan varata samasta hotellista ainakin vielä yhden yön.

Lähdin kävelemään pitkin Ho Chi Minhin katuja ja puikkelehtimaan tuhansien ja taas tuhansien moottoripyörien sekaan. Heikkohermoisimpia saattaisi hieman hirvittää hypätä vilkkaalle kadulle, mutta muuta keinoa täällä ei ole. Toisinaan hyvä vinkki on mennä paikallisten mukana ja ”takana” – siis liikkua samaan tahtiin heidän kanssaan. Kaikissa tienylityspaikoissa tämä ei tosin ole mahdollista vaan olet siinä kadulla Nykäsen Mattia lainaten ihan up yours.

Maittavasta lentokoneruuasta huolimatta oli vielä hieman nälkä ja pistäydyin katukuppilaan syömään. Vilkas katu, moottoripyörien torvien töräykset, lukemattomat myyntikojut ja ruokapaikoista leijuvat tuoksut avautuvat tähän eteeni kun kirjoitan tätä tekstiä. Paikka on todellakin lunastanut kaikki lupaukset ja fiilis on todella hieno.

Paikalliset syövät kaduilla kaupustelun lomassa.

Puolmilliä haisemaan

Ahkera setä Shanghaissa

Oletko koskaan miettinyt minne vanhat putkitelkkarit menevät? No tänne Shanghaihinpa tietty.

Muutamia huomioita:
- Ihmettelin aluksi miksen saanut Shanghaissa yhteyttä Facebookkiin kunnes tajusin olevani Kiinassa. Facebookiin ei pääse ilman kiertoteitä. Toisaalta Foursquare ja Instagram toimivat.

- Luin lehdestä, että joka päivä Kiinassa 70 000 ihmistä lentää lentokoneella ensimmäistä kertaa! Uskomatonta!

- Vietnamissa on helppoa olla miljonääri. Yhdellä eurolla saa peräti 30 000 Vietnamin dongia, joten kun vaihdoin 50 euroa paikalliseen sain dongeja puolellatoista miljoonalla. Nyt laitetaan miljuunia haisemaan!

- Isohko olut tässä katukuppilassa maksoi 17 000 dongia, eli n. 60 euro senttiä. Ruuasta jouduin pulittamaan tosin lähes viisi euroa.

- Ihmiset ovat ystävällisiä, kauppiaat eivät tuputa vaikka yritteliäitä ovatkin.

- Starbucksin ja Burger Kingin edessä ei näkynyt jonoja

Huikea maa, huikea reissu tulossa!