Vau! Olipas taas mahtava viikonloppu! Kaksi viikkoa sitten käynnistetty majaprojekti sai jatkoa kun matkasimme mökille Jarin, Katan, Bean, Rasmuksen, Johannan ja Akin kanssa. Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua kun huomasimme majan yhä seisovan tukevasti paikallaan ja näyttävän muutenkin kertakaikkisen hienolta! Aurinko paistoi koko viikonlopun ja ruokahuolto toimi (kiitos Kata & Johanna :)
Vau! Olipas taas mahtava viikonloppu! Kaksi viikkoa sitten käynnistetty majaprojekti sai jatkoa kun matkasimme mökille Jarin, Katan, Bean, Rasmuksen, Johannan ja Akin kanssa. Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua kun huomasimme majan yhä seisovan tukevasti paikallaan ja näyttävän muutenkin kertakaikkisen hienolta! Aurinko paistoi koko viikonlopun ja ruokahuolto toimi (kiitos Kata & Johanna :)
Aki ja Jari työntouhussa
Jari ja Kata olivat saapuneet jo hieman muuta porukkaa aikaisemmin ja kun tulin lasten kanssa paikalle, oli rappusten runko jo pystyssä. Jatkoimme rappusten tekemistä ja aloimme työstämään myös kaiteita, joihin löysimme myös sen ”oikean mökin” kattoremppaan käytettyjä valkoisia lautoja.
Täytyi taas ihailla ammattimiesten otteita kun Jari ja Aki pistivät majaa lauta laudalta eteenpäin. Minä vastasin pääasiassa laudan sahaamisesta, mutta pikkuhiljaa pääsin myös itsekin paremmin mukaan tekemisen makuun. Lopulta vastasin jopa kokonaisen seinän paneloinnista ja sehän menikin ihan päin v***ua. Jari lohdutti, ettei se haittaa.
 |
 |
 |
| Tällaisen siitä seinästä piti tulla. Paneelit suorassa toisiinsa nähden ja oikein vatupassilla tsekattuina. |
Tällainen oli mun versio kun intoa oli enemmän kuin taitoa. Tajusin vasta lopuksi että perhana.. |
Tämä kuva kuitenkin kuvastaa sitä oppimisprosessia jonka viikonlopun aikana kävin läpi. Seuraava seinä näytti jo varsin kelvolliselta! |
Kaiteista tuli todella upeat ja pääsimme vielä illan hämärtyessä katon kimppuun. Tässä vaiheessa Aki ja Johanna olivat jo ehtineet lähteä kotiin ja oma vastuualueeni sen kuin taas laajeni. Huopakaton kasaaminen oli itse asiassa todella hauskaa. Tällaisen pienen majan katon tekeminen meni nopeasti ja suurella innolla, mutta täytyy taas ihmetellä millainen urakka katon tekeminen isoon omakotitaloon sitten onkaan..
Lauantaina asensimme myös majan viihdejärjestelmän aika-ajojen ajaksi.
Maja on nyt ikkunoita, ovia ja maalausta vaille valmis. Pientä hiomista varmasti siellä täällä, mutta maja on nyt kuitenkin kaikin puolin sellainen että siellä voi jo leikkiä ja se näyttää upealta. Suuri kiitos koko rakennusryhmälle ja erityisesti Jarille, jolla oli homma kyllä hienosti hallussa.
Sahauspiste oli mun juttu!
Henkilökohtaisesti projekti oli upea kokemus ja sain paljon tuntumaa rakentamisesta. Ei musta rakennusmestaria vielä tullut - eikä koskaan tulekaan - mutta oppia, kokemusta ja näkemystä tuli roppakaupalla.
Tällainen majasta piti (Hillan mukaan) tulla:
Tällainen siitä olisi tullut jos olisin rakentanut yksin:
Tällainen siitä tuli kun Jari, Aki, Antti ja Tero oli jelppimässä:
Lapsetkin pääsivät välillä jeesailemaan.
Kaide valmistuu
Upeasta majastamme ei puutu edes vessaa!
Ruoka ja juomahuolto pelasi JÄLLEEN moitteettomasti koko viikonlopun ajan.
Vilho kantaa kakkosnelosta sahauspisteelle
Yön jo hämärtyessä pistimme Jarin kanssa huopaa kattoon
Iloiset lapsukaiset lähes valmiissa majassa.
Mökkinaapuri Jorma savusti vielä sunnuntaina ahvenia, joita saimme myös kotiinvietäviksi.
Kahen viikonlopun työtunnit mun osalta n. 70 työtuntia ja muiden tunnit päälle (en pitänyt kirjaa musta), joten ei se ihan pieni urakka ollu. Hetkeekään ei tuntunu kyllä siltä, että loppuis jo. Päin vastoin tekis mieli rakentaa uus perään. ...ens kesän laajennuksia odotellessa :). Nyt täytyy tehdä samoilla rakoilla Rasmukselle oma pieni maja sen huoneseen.